- Suomi on viisaasti läpi historiansa ylläpitänyt vahvaa omaa puolustustaan ja rakentanut kumppanuuksia sotilasliittoutumien ulkopuolella. Samalla olemme aina pitäneet ovea auki mahdollisuudelle liittyä Natoon, jos turvallisuusympäristömme merkittävästi muuttuu ja jos jäsenyyden tuoma turva näyttäytyy liittoutumattomuutta vahvemmaksi. Venäjän aloittaman häikäilemättömän sodan myötä turvallisuusympäristömme on muuttunut peruuttamattomasti. Naapurimaamme aiheuttaa arvaamattomalla toiminnallaan epävakautta ja turvattomuutta Eurooppaan ja tuota toimintaa vastaan Suomi hakee Natosta turvaa, sanoo Väätäinen.

- Minä äänestin Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, en siksi että kannattaisin ilman kritiikkiä Natoa, vaan siitä syystä, että tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa parempaa turvatakuuta Suomi ei ole voinut luotettavasti muuta kautta saada. Hakemuksemme sotilasliittoon tuo tullessaan ainakin lyhyellä tähtäimellä levottomuutta ja Venäjän uhittelua, mutta pidemmällä tähtäimellä laajempaa turvaa ja vakautta. Pohjoismaiden keskinäisen turvallisuuden vahvistuminen on koko Nato-hakemuksessa yksi keskeinen asia. Nato-jäsenyydestä huolimatta emme voi tinkiä omasta puolustuskyvystämme. Meidän on jatkossakin pidettävä huolta ja ylläpidettävä omaa vahvaa puolustusta sekä kasvatettava edelleen kansallista maanpuolustustahtoa. Asepalvelusta on kehitettävä niin, että se on jatkossa todellinen mahdollisuus koko ikäluokalle. Reserviläisten riittävyyteen ja jatkuvaan koulutukseen on myös panostettava, kertoo Väätäinen.

- Rauha rakentamiseen on nykymaailmassa keskitettävä entistä enemmän voimavaroja. Tulevana Nato-jäsenmaana Suomen on jatkettava työtä muiden puolustusliiton jäsenmaiden kanssa rauhan ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi sekä vaadittava, että valtioita sitovia kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan. Demokratia ja suvaitsevaisuus sekä itsenäisten maiden suvereniteetin kunnioittaminen on edellytys pysyvän rauhan saavuttamiseksi, päättää Väätäinen.