Selonteon tavoitteisiin lukeutuu: varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuuden pitäminen pohjoismaisella tasolla ja perusopetuksen oppilaiden oppimistulokset ylläpitäminen kansainvälisellä huipputasolla. Kaikkien suomalaisten nuorten tulee suorittaa toisen asteen tutkinnon ja nuorista aikuisista vähintään puolen tulee suorittaa korkeakoulututkinto. Lisäksi kaikilla on mahdollisuus kehittää ja uudistaa osaamistaan riippumatta taustasta, työpaikasta, elämäntilanteesta tai vammaisuudesta.

– Päästäksemme selonteossa esitettyihin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin on meidän kiinnitettävä erityistä suomalaisten perustaitojen osaaminen ja oppimisen tukeen koulussa ja sen ulkopuolella. Riittävät perustaidot, kuten lukutaito, ovat yhteiskunnassamme toimimisen perusedellytys. Tästä huolimatta 11% peruskoulun päättävistä nuorista ymmärtää ja omaksuu tekstiä heikosti. Jokaisen suomalaisen nuoren koulupolulla keskeistä on riittävä oppimisen tuki. Erityisesti korona-aika on lisännyt lasten ja nuorten kokemaa pahoinvointia ja aiheuttanut oppimisvajetta. Koulutuksellinen eriarvoisuus on Suomessa lisääntynyt ja oppimistuloksissa näkyvät entistä selvemmin sosioekonomiset ja alueelliset. Nämä seikat heijastuvat koulutusuran pituuteen ja myöhempään elämään. Koulutuspoliittinen selonteko tähtää näiden epäkohtien ja kehityssuunnan muuttamiseen, kertoo Väätäinen.

– Pidän tärkeänä, että meillä Suomessa on nyt yhteiset yli hallituskausien kestävät askelmerkit, jolla varmistamme koulutuksen pitkäjänteisen kehittämisen aina 2040-luvulle asti. Parannettavaa on kuitenkin aina ja suomalaisen koulutuksen eteen on tehtävä kaikki. Suomen valttikortteja ovat korkea koulutustaso ja korkea osaaminen. Eduskunnan on sitouduttava koulutus- ja osaamistason nostoon sekä koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseen kaikkialla Suomessa. Tämä edellyttää lainsäädäntöä. Koulutuksen laatukriteereitä, opettajamitoitusta ja oppimisen tukea varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, sanoo Väätäinen.

– Koulutuksen kehittäminen ja selonteon osoitetuiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittäviä resursseja. Seuraavan vuosikymmenen aikana koulutuksen rahoitus nostettava muiden Pohjoismaiden tasolle. Aikaisemmin tehdyt koulutusleikkausten virheet täytyy korjata ja nostaa rahoitus koulutuksen korkean laadun edellyttämälle tasolle, Väätäinen päättää.