SDP:n Katja Taimela: Lähisuhdeväkivallan kitkemisessä vielä paljon tehtävää

- Meillä Suomessa on valitettavan pitkät perinteet lähisuhdeväkivallan kohdalla. Pidän erittäin tärkeänä, että asiaan puututaan. Hallituksen toimintaohjelma naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa on kunnianhimoinen ja siihen sisältyvät toimenpiteet tulee toteuttaa, Taimela sanoo.

- Korona on vaikuttanut negatiivisesti myös lähisuhdeväkivaltatilanteeseen. Poliisin kotihälytykset ovat lisääntyneet alkuvuoden aikana lähes 50 prosenttia. Siksi erilaisten tukipalveluiden jatkuvuus ja saatavuus ovat entistäkin tärkeämpiä.

- Lähisuhdeväkivaltatilanteet ovat valtavan monimutkaisia ja hankalia. Tilanteisiin ei kannata kuitenkaan jäädä, kenenkään ei tarvitse elää väkivaltaisessa suhteessa. Asiat myös hyvin harvoin korjaantuvat itsestään. Apua on olemassa ja saatavilla. On tärkeää, että kynnys avun hakemiseen on mahdollisimman matalalla. 

Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen, eli Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Sopimukseen sisältyvistä velvoitteista Suomella on eniten tehtävänä turvakotipaikkojen määrän kasvattamisessa.

- Tärkein Istanbulin sopimuksen myötä Suomessa käyttöönotetuista uusista käytännöistä on valtakunnallinen lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille tai väkivallan uhkaa kokeville tarkoitettu auttava puhelin, Nollalinja. Se toimii soittajalle maksutta ympäri vuorokauden. Nollalinjaan voi soittaa nimettömänä, Taimela muistuttaa.

- Suomi on lisännyt turvakotipaikkoja viime vuosina, mutta olemme vielä alle puolessa Istanbulin sopimuksen edellyttämästä 550 turvakotipaikasta. Turvakodit ovat avainasemassa väkivaltakierteen katkaisussa ja uhrien auttamisessa. Paikkojen määrän ohella olennaista on turvakotien sijoittuminen tasapainoisesti ympäri Suomea.

- Lähisuhdeväkivallan kohdalla tietoisuuden lisääminen on yksi keskeinen tapa taistella ilmiötä vastaan. Siinä kansainväliset teemapäivät ovat paikallaan. Vaikka lähisuhdeväkivalta on selkeästi sukupuolittunutta, se koskettaa suomalaisia laajalti. Esimerkiksi ikäihmisten kokema lähisuhdeväkivalta on merkittävä ongelma. Kaikkinaisen väkivallan vastustaminen on kaikkien yhteinen asia. Siksi päivien teemoittamisessa voitaisiin harkita jatkossa yleistä väkivallan vastaista päivää, Taimela toteaa.