Kiljunen kuitenkin muistuttaa ministerille jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, että vaikka pienituloisimpien eläkeläisten talousahdingon helpottaminen on olennaista köyhyyden vähentämisessä, on samalla muistettava, että suomalaisten ensisijainen vanhuuseläke ei ole kansaneläke eikä takuueläke.

-Valtaosa eli 98 prosenttia yli 65-vuotiaista eläkkeellä olevista saa työeläkettä. Olisi perusteltua, että myös näille vain työeläkettä saaville vanhuuseläkeläisille kohdennettaisiin tänä vuonna aikaistettu indeksikorotus. Käytäntö on entuudestaan tuttu, sitä on aikaisemmin sovellettu korkean inflaation vuosina 1977–1984, Kiljunen huomauttaa.

Kaikkien eläkeläisten toimeentulon kannalta ongelmallista on se, että perusturva on ollut Suomessa jo vuosikausia riittämättömällä tasolla eikä ansiosidonnaisen työeläkkeen tasoakaan ole pystytty ylläpitämään. Mediaanituloon suhteutettuna eläkeläisten elintaso on koko ajan laskenut iän karttuessa.

-Inflaatio on viime vuodesta kiihtynyt ja vaikuttaa edelleen kiihtyvän. Myös työeläkeindeksiin tulee tehdä aikaistettu korotus 1.8.2022 lähtien. Vanhuuseläkkeen taso on eläkeläisille yhtä olennainen kysymys kuin palkansaajille palkkataso, Kiljunen tähdentää.