SDP:n Kimmo Kiljunen: Nykymuotoiset konfliktit edellyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa kansainväliseen kriisinhallintaan

Tänään keskiviikkona julkistettiin kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean mietintö ylivaalikautisesta tavoitelinjauksesta kriisinhallintatoiminnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön vahvistamiseksi. Kansainvälinen kriisinhallinta on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon osallistumalla Suomi on mukana kansainvälisessä yhteistyössä kantamassa vastuuta vakaudesta ja rauhasta.

Nykyiset konfliktit ovat luonteeltaan monimuotoisia; perinteisten valtioiden välisten aseellisten konfliktien sijaan konfliktit ovat useimmiten maan sisäisiä, joissa osapuolina on valtiollisia ja ei-valtiollisia toimijoita, myös ulkopuolisilla valtioilla voi olla osuutensa konflikteissa. Konflikteille otollista maaperää on jo ennestään heikko hallinto ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, yhteiskunnan jakautuneisuus, köyhyys ja ihmisoikeuksien polkeminen.

- Komitean mietinnön mukaisesti kriisinhallinta tuleekin nähdä osana laajempaa kokonaisuutta yhteiskunnan vakauttamista ja jälleenrakentamista. Humanitaarinen apu, rauhanvälitys, rauhanrakentaminen, kehitysyhteistyö ja kriisinhallinta ovat toisiaan täydentäviä ja joilla kaikilla on oma sijansa ja tehtävänsä kestävän vakauden ja rauhan rakentamisessa, Kiljunen huomioi.

- Afrikan maanosan haasteiden ja kehityskulkujen vuoksi sen merkitys kriisinhallinnan maantieteellisenä painopisteenä korostuu, Kiljunen jatkaa.

Naisten osallistumista kriisinhallintaan tulee vahvistaa sekä Suomessa että kansainvälisesti, myös naisten pääsyä kriisinhallinnan johtotehtäviin tulee tukea. Kestävän vakauden ja rauhan rakentamisen kannalta naisten osallistuminen rauhanprosesseihin on keskeinen tekijä. Myös kriisinhallintatoimintaan kuuluu sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

- On tärkeää, että Suomen kriisinhallintaosallistumisen vaikuttavuudesta saadaan mahdollisimman kattava kuva. Vaikuttavuuden arviointia tulee edelleen kehittää ja toteuttaa se laaja-alaisena eri hallinnonalojen yhteistyönä, Kiljunen toteaa.

***
Kimmo Kiljunen toimi kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean jäsenenä. Komitean toimikausi oli 6.3.2020-28.2.2021 ja perustuen pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sen tehtävänä oli laatia ylivaalikautinen ja kokonaisvaltainen kriisinhallinnan tavoitelinjaus.