SDP:n Kimmo Kiljunen: Tasapuolisuus varmistettava koronarokotteiden jakamisessa
2.2.2021 14:16:44 EET | SDP EDUSKUNTA | Tiedote

Koronaviruksesta on kehittynyt uusia virusmuunnoksia, jotka leviävät nopeasti vanhan viruskannan rinnalla ja sairastuttavat herkästi suuria ihmisjoukkoja ympäri maailmaa. Vahvistettuja koronavirustartuntoja on jo yli sata miljoonaa, eikä pandemiasta päästä eroon ennen kuin saatavilla on tehokas rokote.
Kiljunen on huolissaan siitä, että kororokotteet ovat tähän menneessä jakaantuneet hyvin eriarvoisesti, vaikka vakava tauti riehuu yhtä lailla kaikkialla.
- Alkuvaihe ei näytä hyvältä: 95 % koronarokotteista on jaettu vain 10 maassa. Määrällisesti eniten rokotteita on annettu USA:ssa (24,5 milj.), EU-maissa (9,7 milj.) ja Britanniassa (7,3 milj.). Rikkaat länsimaat ovat rokotteiden kärjessä, kun samaan aikaan 1,3 miljardin ihmisen Afrikka jää ilman. Tämä on paitsi epäoikeudenmukaista, myös iso riski pandemian hallinnalle kaikissa maissa, Kiljunen toteaa.
Kiljunen tähdentää yhteisvastuullisuutta kaikkia maita yhtä lailla koettelevassa terveyskriisissä. Koronarokotteita valmistavien lääkeyhtiöiden on vauhditettava tuotantoa ja unohdettava voitontavoittelu.
- Lääkeyhtiöt ovat kehittäneet rokotetta julkisen vallan huomattavalla tuella. Rokotteiden saatavuuden ja jakelun tasapuolisuutta ei ole varmistettu, eivätkä lääkeyhtiöt ole huolehtineet lupaustensa mukaisesti siitä, että niiden sopimusvalmistajat pystyisivät tuottamaan rokotteita eri puolilla maailmaa, Kiljunen huomauttaa.
- Nyt on otettava kaikki keinot käyttöön tehokkaiden ja turvallisten rokotteiden saamiseksi kaikille. On puuttuvat tuotannon esteisiin ja turvattava riittävä valmistuskapasiteetti. Lukuisilla lääketehtailla ympäri maailmaa olisi valmius tuottaa rokotteita, myös meillä Suomessa. Patentit ja tekijänoikeudet eivät saa olla tämän esteenä, Kiljunen painottaa.
Kirjallinen kysymys:
Tasapuolisuuden toteutumisesta koronarokotteiden jakamisessa globaalisti ja hallituksen toimista WHO:n tavoitteen saavuttamiseksi terveydenhuollon työntekijöiden ja riskiryhmiin kuuluvien rokottamisesta koronaa vastaan 7.4.2021 mennessä
Eduskunnan puhemiehelle
Noin vuoden kestänyt koronaviruspandemia ei ole ennakko-odotusten mukaisesti laantunut, vaan viruksesta on kehittynyt uusia muunnoksia. Nämä leviävät nopeasti vanhan viruskannan rinnalla ja aiheuttavat herkästi uusia tautiryppäitä eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä maailmassa on jo yli sata miljoonaa vahvistettua koronavirustartuntaa, eikä pandemiasta päästä eroon ennen kuin saatavilla on tehokas rokote ja tautia vastaan on saavutettu riittävän kattava immuniteetti.
Tammikuun 2021 lopussa oli annettu yli 71 miljoonaa koronarokotetta 57 maassa. Kaikista rokotteista 95 % jaettiin vain 10 maassa. Määrällisesti eniten rokotteita annettiin Yhdysvalloissa (24,5 milj.), EU-maissa (9,7 milj.) ja Isossa-Britanniassa (7,3 milj.).
Luvut osoittavat rikkaiden länsimaiden olevan koronarokotteiden kärkisijoilla. Samaan aikaan 1,3 miljardin ihmisen Afrikka on jäänyt vaille rokotteita, eikä saa niitä lainkaan lähitulevaisuudessa, mikä on nostanut esiin vakavan huolen eriarvoisuudesta terveyskriisin hoitamisessa.
Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus vaatikin oikeudenmukaisuutta rokotteiden jakamiseen Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Strasbourgissa 27.1.2021. Pääjohtaja Ghebreyesus esitti, että terveydenhuollon työntekijät ja riskiryhmiin kuuluvat rokotettaisiin kaikkialla maailman terveyspäivään 7.4. mennessä. Tämä edellyttää sitä, että rikkaat maat pidättäytyvät laajentamasta rokotusohjelmiaan ennen kuin rokotteiden saatavuus on turvattu kehittyvien maiden kriittisille ryhmille.
Myös YK:n pääsihteeri António Guterres on painottanut sitä, että koronarokote on lähtökohtaisesti julkinen hyödyke, jonka tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Koronapandemia ei noudata kansallisia rajoja ja kehittyvien maiden jääminen ilman rokotteita vaarantaa taudin hallintaa myös muualla.
Rokotteiden saatavuuden nopeuttamiseksi Intia ja Etelä-Afrikka ovat tehneet Maailman kauppajärjestö WTO:ssa aloitteen rokotteiden patenttisuojan purkamisesta pandemian aikana. Kehitysmaaryhmä suhtautuu ehdotukseen myötämielisesti toisin kuin rikkaat maat, EU ja Suomi mukaan lukien.
Tehokkaiden rokotteiden ja virustestaustarvikkeiden saatavuuden varmistaminen kaikille vaatii nopeita lisäkeinoja. Tuotannon esteet on poistettava ja varmistettava riittävä tuotantokapasiteetti. Tuotantoa on myös koordinoitava ja ohjattava oikeudenmukaisella tavalla. Kansallisesta itsekkyydestä on tingittävä, samalla rikkaiden maiden tulee pidättäytyä käyttämästä etuosto-oikeuksiaan. Julkista tukea rokotteiden kehittämiseen saaneiden lääkeyhtiöiden on avattava rokotteiden valmistaminen eri puolilla maailmaa toimiville sopimusvalmistajille lupaustensa mukaisesti, samalla myös lisenssisopimuksia ja patenttisuojaa on tarkasteltava uudelleen ja väliaikaisesti tarvittaessa höllennettävä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Pitääkö ministeri tasapuolisuuden toteutumista koronarokotteiden saatavuudessa ja jakamisessa globaalisti ensiarvoisen tärkeänä periaatteena?
Mihin toimiin hallitus ryhtyy WHO:n tavoitteen saavuttamiseksi terveydenhuollon työntekijöiden ja riskiryhmiin kuuluvien rokottamisesta kaikkialla koronaa vastaan 7.4.2021 mennessä?
Helsingissä 02.02.2021
Kimmo Kiljunen
Yhteyshenkilöt
Kimmo KiljunenKansanedustaja
Puh:050 511 3088Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
SDP:n Niina Malm: Hoitajien palkkojen nousu on hoitajien aivan omaa ansiota29.8.2026 14:06:36 EEST | Tiedote
Kokoomuksen sumutus on jo täysin härskiä, sanoo kansanedustaja Niina Malm (sd). – Voisi edes yrittää pysyä faktoissa, mutta ilmeisesti vaalipaniikki alkaa olla sillä tasolla, että tämäkin pyyntö on mahdotonta täyttää, hän jatkaa.
SDP:n Hanna Laine-Nousimaa: Päivärinnan väite jättää olennaisen päivämäärän kertomatta29.8.2026 13:38:31 EEST | Tiedote
Kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinta väittää tuoreessa kirjoituksessaan, että SDP:n varoitukset naisvaltaisten alojen palkkakuopasta ovat osoittautuneet vääriksi. Todisteena hän käyttää sairaanhoitajien palkkojen 20,9 prosentin nousua vuosina 2022–2025. Johtopäätös on kuitenkin harhaanjohtava. Päivärinnan esittämä palkkakehitys perustuu ennen kaikkea vuonna 2022 tehtyyn palkkaratkaisuun – ei hallituksen vientivetoiseen palkkamalliin, huomauttaa Hanna Laine-Nousimaa (sd).
SDP:n Paula Werning: Rydman panee järjestöt lihoiksi – tätäkö on hallituksen työllisyyspolitiikka?29.8.2026 09:10:14 EEST | Tiedote
Hallituksen sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistamat leikkaukset näkyvät nyt irtisanomisina, lomautuksina ja toiminnan alasajona. Hyvinvointiala Halin ja SOSTEn kyselyn mukaan jo 1 399 ihmistä on päätettyjen tai suunniteltujen lomautusten ja irtisanomisten piirissä. Lähes 30 prosenttia järjestöistä on jo päättänyt henkilöstövähennyksistä ja 57 prosenttia suunnittelee niitä. SDP:n kansanedustaja Paula Werning vaatii sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania (ps.) kantamaan vastuun leikkausten seurauksista.
SDP:n Kimmo Kiljunen tyrmää vihreiden hoivamaksuesityksen ikärasistisena: Onko reilua: Hoivaa nyt ja lasku jälkipolvelle?28.8.2026 15:13:21 EEST | Tiedote
SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen tyrmää vihreiden kansanedustaja Atte Harjanteen ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Suvi Pulkkisen ehdotuksen, jossa ikäihmisten omaisuus otettaisiin huomioon hoivan rahoituksessa siten, että kustannuksia perittäisiin siitä myöhemmin. Kiljusen mukaan julkisten palveluiden pitää perustua ihmisen tarpeeseen ja maksukykyyn.
SDP:n Anna-Kristiina Mikkonen: Itä-Suomen elinvoima on turvallisuuskysymys28.8.2026 14:20:06 EEST | Tiedote
Etelä-Savolainen kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) vaatii, että Suomi puolustaa Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasemaa EU:n tulevissa rahoitusneuvotteluissa. NSPA-rahoitus on Mikkosen mukaan Itä-Suomelle tärkeä kasvun, elinvoiman ja turvallisuuden väline – eikä alueelle tarkoitettuja rahoja pidä avata koko Suomen yhteiseen kilpailuun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
