- Aiemmin on noussut esiin huolta siitä, että kasvokkainen vuorovaikutus vauvojen kanssa on nykyajassa vähentynyt, kun jatkuvasti esillä olevat älylaitteet ovat vieneet vanhempien huomiota. Tiedämme, että kasvokkaisella vuorovaikutuksella on todella suuri merkitys vauvan kehityksen ja kasvuun. Nyt pienten lasten kanssa saatetaan olla paljon maski kasvoilla. Tiedämmekö riittävästi sen vaikutuksista lapsen kehitykseen? Salonen kysyy.

Epidemian aikana jopa puolet äideistä ja joka viides toisista vanhemmista kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Nyt koronan takia vajaalla puolella pienten lasten vanhemmista yhteydenpito isovanhempiin on vähentynyt ja ystäviin noin kahdella kolmesta vanhemmista.

- Vauvaperheille tukiverkostot ovat äärimmäisen tärkeitä jaksamisen ja arjesta selviytymisen kannalta. Koronan aikana on puhuttu paljon terveydellisen hoitovelan kasautumisesta. Nyt on nähtävissä, että lapsiperheisiin kasautuu sosiaalisen kanssakäymisen velkaa, kun monen elämänpiiriä ja sosiaalista elämää on rajoitettu, Salonen toteaa.

- Lapsi- ja vauvaperheiden tukipalveluihin tarvitaan nyt erityistä huomiota ja palveluiden on oltava saavutettavissa poikkeustilanteesta huolimatta. Tuen tarve on kasvanut entisestään, kun perheiden omat tukiverkot ovat osin ulottumattomissa rajoitusten takia, Salonen sanoo.

Sosiaalibarometrista 2021 käy ilmi, että julkisen sektorin ulkopuoliset toimijat, kuten erilaiset järjestöt, ovat lieventäneet omalla työllään koronaepidemian negatiivisia vaikutuksia.

- On välttämätöntä huomioida, että nämä tärkeää työtä tekevät järjestöt eivät pysty toimimaan ihmisten auttamiseksi ilman riittävää rahoitusta ja resursseja. Koronakriisi on lisännyt ihmisten avuntarvetta. Koska julkiset palvelut ovat tällä hetkellä ylikuormitettuja on rahoitusta suunnattava myös järjestöille, jotta ne pystyvät vastaamaan lisääntyneeseen tarpeeseen, Salonen painottaa.