SDP:n Kristiina Salonen: Lasten oikeuksien päivän ilouutinen – 16 miljoonan euron lisäpanostus lapsi- ja perhepalveluihin

- Pohdin viikoittain oman lapseni kautta, millainen muistijälki lapsille ja nuorille jää tästä korona-ajasta. Pelkään että epävarmuus, ulkoinen uhka ja elämän rajoittaminen läheistenkin piirissä jättää lapsiimme syvät jäljet. Nämä jäljet voivat näkyä aikuisuuteen saakka, jos lapsi jää herkässä kehitysvaiheessa ilman tarvitsemaansa tukea. Tuen tarve on kriisin aikana kasvanut monilla merkittävästi. Siksi hallitus onkin esittänyt lisäresursseja mm. varhaisen tuen tarjoamiseen, lasten ja nuorten matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä lastensuojeluun, Salonen sanoo.

Lapsen oikeuksien päivän teemana on tänä vuonna lapsen oikeus tulevaisuuteen.

- Lapsen oikeuksien päivänä monessa kodissa herättiin lumiseen maisemaan. Lumi saa lapsen silmät loistamaan. Meidän aikuisten tehtävä on ponnistella, jotta tulevaisuuden lapsilla olisi mahdollisuus neljään vuodenaikaan ja niihin kuuluvaan maisemaan kaikessa sen loistossaan. Emme saa jättää jälkeemme toivottomuutta ja elinköyhää maapalloa. Lapsilla on oikeus tulevaisuuteen, haaveisiin ja unelmiin, Salonen korostaa.

Kansanedustaja Salonen painottaa, että tulevaisuutta koskevia asioita on arvioitava myös osana lasten oikeuksia. Salonen on tulevaisuusvaliokunnan jäsen, ja siten kiinnostunut tulevaisuusnäkökulmasta.

- Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisellä tai työelämän murroksen ratkaisuilla on kyettävä turvaamaan lasten oikeudet myös tulevaisuuden näkökulmasta. Hallitus on sitoutunut uudistamaan Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että maailman keskilämpötilan nousu saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. Tavoitteenamme on, että suomalaisten työhyvinvointi on vuoteen 2030 mennessä maailman parasta. Polkuja tulevaisuuteen luodessamme meidän on tiedettävä kuitenkin, mitä haluamme tavoitella ja mitä välttää. Esimerkiksi teknologian kehittyminen luo huikeita mahdollisuuksia. Samaan aikaan meidän tulee ymmärtää nykyistä enemmän esimerkiksi ihmisen kestävyyttä suhteessa teknologiaan. Koko elämän ympäröivä teknologiavirta voi ylikuormittaa ihmistä ja aiheuttaa teknostressiä. Tärkeää olisi ymmärtää kuormituksen vaikutusta aivoihin ja siten esimerkiksi lapsiin ja tulevaisuuden työntekijöihin, tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kristiina Salonen ennakoi