- Viime aikoina julkisuudessakin on käsitelty tapausta, jossa velkova yritys on asettanut yrityslaskujen eräpäiviä viikonlopuille, ja kun velallinen yritys on asettanut laskun maksuun eräpäivänä, maksu on näkynyt vastaanottajan tilillä yleensä vasta seuraavana pankkipäivänä eli käytännössä, jolloin laskun lähettänyt yritys on voinut periä maksun myöhästymisestä 40 euron vakiokorvauksen sekä viivästyskorkoa. Tämä ei ole aiemmin ollut suomalaisessa liike-elämässä käytäntönä, Kymäläinen kertoo.

Lain mukaan yritys voi yritysten välisessä kaupassa lain mukaan vaatia velalliselta enintään 40 euron vakiokorvauksen, jos maksu on viivästynyt niin paljon, että yrityksellä on oikeus viivästyskorkoon. Yleisen käytännön mukaisesti vakiokorvauksia ei ole suomalaisessa liike-elämässä peritty varsinkaan lyhyissä maksuviivästystapauksissa.

- On kohtuutonta, jos yritysvelalliselle aiheutuu taloudellista vahinkoa pankkitoiminnan viivästyksistä. Riskinä on, että yritykset voisivat laajemminkin hyödyntää lain tarjoamaa mahdollisuutta ja asettaa tarkoituksella eräpäiviä viikonlopuille, jotta muodostuisi peruste vakiokorvauksen ja viivästyskorkojen perimiseen. Kysynkin hallitukselta, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä, jotta yritysvelallisten asemaa parannetaan ja jotta estetään velkojien kohtuuton hyötyminen suomalaisen liike-elämän aiempien käytäntöjen vastaisesti muiden kuin kuluttajasaatavien perintää koskevista säädöksistä edellä mainitulla tavalla, Kymäläinen päättää.