- Nykyinen rikoslakimme on alun perin säädetty vuonna 1889, ja säätämisestään lähtien laki on alkanut sanoilla, joissa viitataan Venäjän keisariin ja keisarikuntaan, jonka osa Suomi oli itsenäistymiseensä saakka. Etenkin nykyisessä maailmantilanteessa meidän on kuitenkin syytä pohtia, haluammeko yhä pitää yllä tämänkaltaisia siteitä hyökkäyssotaa käyvään maahan vai päivitämmekö säädöksemme ajan tasalle, Kymäläinen toteaa.

Suomen rikoslakia on vuosikymmenten saatossa muutettu osittaisuudistuksissa uudelleen ja uudelleen, mutta näitä alkusanoja ei ole edelleenkään poistettu laista. Ymmärrettävästi tämän johtolauseen taustalla ovat historialliset syyt. On kuitenkin kyseenalaista, miksi itsenäisen Suomen lainsäädännössä on edelleen viittaus Venäjän keisarikuntaan. Kirjallisessa kysymyksessään Kymäläinen kysyy hallitukselta, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä tämän asian korjaamiseksi.

- Suomi on oikeusvaltio, jossa rikoslaki toimii perustuslain lisäksi yhtenä lainsäädännön kulmakivenä. On tärkeää, että lainsäädäntömme välittää niitä arvoja, jotka meille ovat tärkeitä. Se, että yhdessä meille tärkeimmistä laeista on viittaus täysimittaista hyökkäyssotaa Euroopassa käyvään valtioon, joka on lähinnä oikeusvaltion ja demokratian irvikuva, ei ole millään muotoa arvojemme mukaista. Nyt olisikin korkea aika uudistaa rikoslaki myös tältä osin. Tätä historiallista viittausta ei ajantasaisessa lainsäädännössä tarvita mihinkään, ja siitä luopumisella olisi etenkin tässä ajassa suuri symbolinen arvo, Kymäläinen päättää.