Viime vuosien kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ovat tuoneet esille ennakoinnin merkityksen ja sen, ettei Suomessa ole hyödynnetty ennakointitietoa riittävästi. Se ei ole ohjannut esimerkiksi varautumissuunnitelmien tekemistä.

Strategista ajattelua tulevaisuuden muutoksista tarvitaan enemmän. Uusi tulevaisuusselonteko vastaa juuri tähän.

- Jotta jokainen voi osallistua kansalaiskeskusteluun tulevaisuuden hyvästä yhteiskunnasta, tarvitaan tulevaisuuslukutaitoa. Se tulisi sisällyttää kaikkeen koulutukseen ja opiskeluun - siitä pitäisi tulla kansalaistaito. Meidän on tärkeää oppia kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia ja nähdä mahdollisuuksia siellä, missä emme ole niitä ennen nähneet, kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) sanoo.

Erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen korostuu entistä enemmän. Kestävää yhteiskuntaa edistetään tutkimustietoon perustuvalla päätöksenteolla ja kaikkien tahojen mukaan ottamisella ratkaisujen etsimiseen.

- Siirtymä on kuitenkin tehtävä oikeudenmukaisesti, sillä se on edellytys sille, että kansalaiset voivat hyväksyä toimenpiteet ja päätökset. Tärkeää on resilienssin vahvistaminen ja tunne siitä, että olemme yhdessä ja yhtenäinen kansakunta, Mäkisalo-Ropponen painottaa.

- Toisaalta olemme osa globaalia maailmaa ja esimerkiksi ilmaston lämpenemisen hidastamisen toimenpiteissä Suomen on oltava edelläkävijä ja tiennäyttäjä.