SDP EDUSKUNTA

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Hoitotyöntekijöiden mitta alkaa täyttyä

11.10.2020 07:00:00 EEST | SDP EDUSKUNTA | Tiedote

Jaa
SDP:n kansanedustaja, sairaanhoitaja Merja Mäkisalo-Ropponen peräänkuuluttaa parannuksia hoitoalan työntekijöiden työhyvinvointiin ja työoloihin. Korjattavaa on Mäkisalo-Ropposen mukaan niin jatkokoulutusmahdollisuuksissa, työnjohtamisessa kuin työn organisoinnissakin.
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Iltalehti julkaisi lauantaina 10.10. jutun, jossa oli tietoja Tehyn ja Sairaanhoitajaliiton tuoreista jäsenkyselyistä. Tehyn tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia keskussairaaloiden tai yliopistosairaaloiden hoitajista harkitsee vaihtavansa alaan. Näistä hoitajista 48 prosenttia suunnitteli alanvaihtoa aktiivisesti. Sairaanhoitajaliiton tutkimuksessa yli puolet sen jäsenistä harkitsi alan vaihtoa. Syitä ammatinvaihtohaluihin oli muun muassa palkkaus, kuormituksen tunne, epäinhimilliset työolosuhteet ja arvostuksen puute. Tehyn tutkimukseen vastanneista lähes 70 prosenttia kertoi koronan vähentäneen työhyvinvointia. Sairaanhoitajaliiton jäsenkyselyn vastanneista 40 prosenttia ilmoitti nyt kesän jälkeen olevansa uupunut tai erittäin uupunut.

- Molempien kyselyiden tulokset ovat hälyttäviä. Olemme liikaa keskittyneet puhumaan lääkäripulasta, kun samalla hoitotyöntekijöiden tilanne ja työolosuhteet eivät ole saaneet riittävää huomiota, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

Hoitotyöntekijöitä, kuten sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, kätilöitä ja lähihoitajia, on kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista yli 60 prosenttia. Vuonna 2019 avosairaanhoidon käynneistä 55 % oli hoitotyöntekijälle, lääkärille 44 % ja muille ammattilaisille vajaa 2 %. Samana vuonna kotisairaanhoidon käynneistä yli 89 % oli hoitotyöntekijöiden tekemiä.

- Jos tämä porukka ”lyö hanskat tiskiin”, niin sote-uudistuskaan ei auta korjaamaan sosiaali- ja terveysalan ongelmia, muistuttaa Mäkisalo-Ropponen.

- Työntö pois hoitotyöstä ei johdu ainoastaan koronaepidemiasta. Jo ennen koronaa monet hoitotyöntekijät - erityisesti sairaanhoitajat - pohtivat alanvaihtoa. Syitä tähän on monia, mutta yhtenä mainittakoon, että sairaanhoitajien jatkokoulutusmahdollisuudet on erittäin huonosti järjestetty. Työnantajat eivät myöskään mahdollista tai arvosta lisäkoulutusta. Jos hoitaja kouluttautuu omalla ajallaan, ja usein omalla rahallakin, lisäasiantuntijuus ei näy palkassa. Koulutuksessa saatua osaamista ei arvosteta eikä hyödynnetä.

- Moni sairaanhoitaja on todennut, että hän ei voi hyödyntää omaa erityisosaamistaan työssä, vaan häntä pompotellaan osastolta toiselle. Kirurgi saa tehdä kirurgin työtä, mutta kirurgisen hoitotyöhön ja kirurgisen potilaan ohjaamiseen erikoistunut hoitaja saatetaan laittaa työvuorossa minne tahansa.

- Uupumusta aiheuttaa myös se, ettei voi tehdä työtä ammattietiikan mukaisesti. Hoitotyöntekijät ovat saaneet koulutuksen, jonka aikana on omaksuttu alan eettiset arvot ja he tietävät, miten potilaita tulee hoitaa. Kun mahdollisuus hoitaa hyvin vaarantuu, alkaa hoitavien ihmisten eettinen kuorma kasvaa. Kuormaa kasvattaa entisestään huono johtaminen. Monet hoitajat kertovat, että organisaation johto vähättelee heidän viestejään hoidon laadusta, potilasturvallisuudesta ja väsymisestään.  Jos virheitä kiireen takia sattuu, syyllistetään usein työntekijä, eikä korjata olosuhteita. 

Edellä mainitut ongelmat olivat olemassa jo ennen koronaa, mutta nyt epidemia on kärjistänyt tilannetta entisestään. Suojavarusteiden puutteet ja epäselvät ohjeet suututtivat keväällä hoitotyöntekijät. Tällä hetkellä hoitoyhteisöissä odotetaan, mitä epidemia toinen aalto tuo tullessaan. Moni on pettynyt myös siihen, ettei heille ole löytynyt minkäänlaista ”koronakorvausta” kiitokseksi arvokkaasta työstä, vaikka he joutuivat venymään ja joustamaan työssään ennen kuulumattomalla tavalla ja pelkäämään itsekin virustartuntaa.

- Kun kuuntelen viikoittain sairaanhoitajakollegoitani ja heidän kokemuksiaan, niin vastaavassa tilanteessa minäkin kuuluisin siihen suureen enemmistöön, joka katselisi töitä toisaalta, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

- Sairaanhoitajaliitto kampanjoi keväällä teemalla: Maailma ilman sairaanhoitajia - Ei kiitos! Jos suunta ei muutu, Suomi ilman hoitotyöntekijöitä voi olla suurempi uhka kuin lääkäripula, Mäkisalo-Ropponen päättää.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Suuren valiokunnan sd-edustajat: Suomi ei saa vesittää EU:n päästökauppaa – lasku voi langeta suomalaisille18.11.2026 16:23:01 EET | Tiedote

Eduskunnan suuren valiokunnan sosialidemokraattiset jäsenet jättivät eriävän mielipiteen EU:n päästökauppajärjestelmän uudistamista koskevaan lausuntoon. Suuri valiokunta ja valtioneuvosto tunnistavat päästökaupan merkityksen sekä riskit sen ohjausvaikutuksen heikkenemisestä. SDP:n mukaan näiden seikkojen on kuitenkin välttämätöntä näkyä vahvemmin myös Suomen neuvottelutavoitteissa.

SDP:n Heinäluoma ja Werning: Hallitus petti lupauksensa – potilasturvallisuus ei saa jäädä lainsäädäntöruuhkan jalkoihin18.11.2026 12:33:07 EET | Tiedote

MTV3 Uutiset kertoi tänään, ettei esteettisten pistoshoitojen sääntelyä koskeva lainsäädäntöuudistus kuitenkaan tule etenemään tällä hallituskaudella. SDP:n kansanedustajat Eveliina Heinäluoma ja Paula Werning arvostelevat voimakkaasti hallituksen päätöstä jättää esteettisten pistoshoitojen sääntelyuudistus toteuttamatta tällä vaalikaudella. Edustajat ovat vaatineet toimia jo yli kaksi vuotta, mutta hallitus ei ole saanut ongelmaa ratkaistua.

SDP:n Haatainen: Suomi ei ole suojassa vaalivaikuttamiselta18.11.2026 10:22:37 EET | Tiedote

SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen muistuttaa, ettei Suomessa voida tuudittautua siihen, että hyvä medialukutaito ja oma kieli suojaavat vaalivaikuttamiselta. Tekoälyn nopea kehitys edellyttää uusia keinoja tunnistaa ja torjua vaikuttamista. Haatainen puhui vaalivaikuttamista ja demokratian kriisinkestävyyttä käsittelevässä seminaarissa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye