SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Huolen demokratian toteutumisesta tulee näkyä myös suhtautumisessa vihapuheeseen

- Pidän vaalien siirtämistä ikävänä, mutta välttämättömänä päätöksenä. Demokratian kannalta ei ole hyvä tilanne, mikäli ihmiset eivät tartunnan pelossa uskaltaudu äänestämään tai eivät pääse käyttämään äänioikeuttaan karanteenin vuoksi, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

- Olen kuitenkin sitä mieltä, että demokratian kannalta vaalien siirtoakin pahempi ongelma on nykyinen keskustelukulttuuri, jossa hyökätään toista ihmistä ja hänen persoonaansa vastaan.

Mäkisalo-Ropponen kertoo, että politiikassa, ja erityisesti sosiaalisessa mediassa koetaan olevan paljon epäasiallista kielenkäyttöä, haukkumista ja jopa uhkailua. Hän on kuntavaaliehdokkaita kysyessään huomannut, että liian moni on joutunut kieltäytymään ehdokkuudesta tästä syystä.

Valtioneuvoston kanslian vuonna 2019 tehdyssä Viha vallassa -tutkimuksessa selvitettiin poliittisiin päättäjiin kohdistuvan vihapuheen ja häirinnän laajuutta, luonnetta ja vaikutuksia. Kyselyn mukaan kolmannes kuntapäättäjistä on ollut työnsä vuoksi vihapuheen kohteena, kaksi kolmasosaa arvioi sen lisääntyneen viime vuosina ja vihapuhetta kokeneista kuntapäättäjistä 28% kertoi halunsa osallistua päätöksentekoon vähentyneen. Puolet kertoi vihapuheen kokemisen heikentäneen heidän luottamustaan tuntemattomiin ja 41% vastaajista kertoi sen heikentäneen heidän yleistä turvallisuudentunnettaan.

- Tulokset ovat huolestuttavia. Toivon, että yhteiskunnassa ymmärretään, että vihapuhe ja muu tämänkaltainen toiminta uhkaa demokratian toteutumista ja siksi sen kitkemiseen on löydettävä tehokkaita keinoja. Poliittisten johtajien asennoitumisella ja arvojohtajuudella on tärkeä merkitys. Hiljaisuus, asiasta vaikeneminen tai häirinnän selittäminen esimerkiksi huumorilla tarkoittaa asiantilan hyväksymistä, Mäkisalo-Ropponen painottaa.