SDP EDUSKUNTA

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Ikäihmiset kokevat edelleen olevansa toisen luokan kansalaisia

Jaa

Eläkeläisten etujärjestö Eetu ry teettää kolmen vuoden välein Huomisen kynnyksellä -kyselyn ja uusimmat tulokset julkaistiin kuluvalla viikolla 15. toukokuuta. Kyselyyn vastasi lähes tuhat 55-84-vuotiasta suomalaista.

− Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei Suomi ole vielä ikäystävällinen maa, sillä vastanneista valtaosa (64 prosenttia) kokee olevansa toisen luokan kansalaisia ja 74 prosenttia kertoi, että yhteiskunnassa on paljon ikään kohdistuvaa syrjintää, toteaa kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Vastaajista 81 prosenttia kertoi olevansa huolissaan hoivapalveluiden laadusta. Vajaa 20 prosenttia uskoi ikääntyneiden ja heidän läheistensä äänen tulevan kuuluviin hoivapalveluissa. Toinen suuri huolenaihe oli eläkkeiden pienuus. Tätä huolta toivat erityisesti esille vähemmän koulutetut, maatalousyrittäjät, työntekijät ja työttömät.

− Kun ajattelemme Suomen tulevaisuutta, yksi asia on varmaa: kansakuntamme ikääntyy. Taustalla on syntyvyyden laskun lisäksi elinikämme pidentyminen. Meidän onkin tärkeää pohtia, näemmekö kansakunnan ikääntymisen uhkana vai mahdollisuutena. Valitettavan paljon on uhkapuhetta, jonka ikäihmiset kokevat arvostamattomuutena ja syrjintänä, Mäkisalo-Ropponen jatkaa.

Ikäihmiset ovat yhteiskunnan voimavara

Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että tulevaisuudessa ikäihmiset ovat yhteiskunnallisesti nykyistä merkittävämpi ryhmä, jonka joukkovoima on valtaisa. Koska kansakunnan menestys riippuu kaikkien kansalaisten yhdessä toimimisesta yhteiseksi hyväksi, kaikenikäiset ihmiset on saatava kohtaamaan yhteiskunnan keskustelu- ja päätöksentekoareenoilla tasavertaisina kansalaisina.

− Koska ikäihmisillä on paljon annettavaa muun muassa elämänkokemuksen tuoman viisauden myötä, tätä viisautta tulee hyödyntää aktiivisesti. Ikääntyneet tulee nähdä voimavarana ja vahvuutena yhteiskunnassa. Aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa ikäihmisten kohdalla myös muun muassa kollektiivista isovanhemmuutta, osallisuutta, vapaaehtois- ja vaikuttamistyöhön osallistumista ja elinikäistä oppimista, Mäkisalo-Ropponen kuvailee.

− Toisaalta on muistettava, että pienituloisilla eläkeläisillä on vaikeuksia osallistua ja olla aktiivinen. Jos joutuu päivittäin miettimään ostaako kaupasta ruokaa vai apteekista lääkkeitä, niin elämän kenttä kapeutuu arjen toimeentulosta huolehtimiseen. Sivistyneen yhteiskunnan on pidettävä huolta siitä, että kaikilla ikäihmisillä on mahdollisuus inhimilliseen, aktiiviseen ja mielekkääseen elämään, Mäkisalo-Ropponen päättää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Werning: Sote-uudistus starttasi käyntiin, linjaukset valmiiksi5.6.2020 13:45:06 EESTTiedote

Kansanedustaja Paula Werning (sd) iloitsee sote-uudistuksen linjausten valmistumisesta. - Olen erittäin tyytyväinen, että pitkään ja hartaasti odotettu sote-uudistus etenee. Hallitus on koronakriisinkin keskellä työskennellyt määrätietoisesti ja tehokkaasti ja saanut valmiiksi sote-uudistuksen linjaukset. Lausuntakierroksen jälkeen uudistus on valmis varsinaiseen käsittelyyn, Werning sanoo. Sote-rakenneuudistus käsittää jatkossa maakuntien tarjoamat sote-palvelut ja pelastustoimen, 5 yhteistoiminta-aluetta ja 21 sote-maakuntaa. Helsinki tulee olemaan oma alueensa johtuen suuresta väestömäärästä. Werningin mukaan tällä hetkellä ihmiset eivät saa yhdenvertaisesti sote-palveluja. - Väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat lisääntyneet yhä enemmän. Vanhusväestön kasvu ja syntyvyyden vähentyminen ovat vaikeuttaneet palveluiden rahoittamista ja järjestämistä. Tämä sote-uudistus vastaa näihin haasteisiin. - Lisäksi palveluketjut perus- ja erikoissairaanhoidon väli

SDP:n Anneli Kiljunen: Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen keskiössä on ihminen5.6.2020 13:44:41 EESTTiedote

Hallitus on saanut valmiiksi sote-uudistuksen linjaukset, jotka lähtevät lausuntokierrokselle kesän ajaksi. - Olen erityisen tyytyväinen siihen, että sote-uudistuksen keskiössä on ihminen ja hänen kokonaisvaltainen palveluntarpeensa, SDP:n kansanedustaja ja Eksoten hallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen iloitsee. Tulevaisuuden sote-keskuksiin kootaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä osa erikoissairaanhoidon palveluista. Tämä mahdollistaa sen, että palvelut ovat saatavilla entistä oikea-aikaisemmin, kokonaisvaltaisemmin, laadukkaammin ja vaikuttavammin. - On erittäin tärkeää, että etulinjan eli perustason palveluita vahvistetaan nykyisestä. Näin lääkärin, hoitajan tai sosiaalialan ammattilaisen vastaanotolle pääse entistä paremmin, Kiljunen toteaa. Myönteistä on myös se, että palveluiden järjestämisen ja tuottamisen vastuut selkiytyvät. Julkisen sektorin vastuu palvelun tuottajana vahvistuu ja tätä yksityiset palveluntuottajat sekä järjestöt täydentävät. Samoin viime kaudella

Kansanedustaja Mäkinen: Suomalaisten palvelut ja yhdenvertaisuus sote-uudistuksen kärkinä5.6.2020 12:39:55 EESTTiedote

Hallitus on saanut tavoiteaikataulussa valmiiksi tulevan sote-uudistuksen linjaukset. Tavoitteena on varmistaa kansalaisille yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, nopeuttaa hoitoonpääsyä sekä vahvistaa perustason palveluja. Järjestämisvastuu integroidaan yhdelle järjestäjälle niin perus- kuin erikoissairaanhoidon että sosiaali- kuin terveydenhuollon osalta. Kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) pitää hallituksen linjauksia lupaavina: - Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut muodostavat kokonaisuuden, jonka keskiössä on ihminen ja hänen tarpeensa. Kun hoito- ja palveluketjut ovat mahdollisimman sujuvia, ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ilman pompottelua ja kohtuutonta odottelua, Mäkinen tiivistää. Mäkinen pitää tärkeänä, että perustason palveluja vahvistetaan ja sote-palveluja kirjaimellisesti tarjotaan rinta rinnan. - Meillä on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat sekä terveydenhuollon ja sosiaalipuolen palveluja. Moniammatillisesta yhteistyöstä o

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro ajankohtaiskeskustelussa EU:n elpymisrahastosta4.6.2020 17:10:01 EESTTiedote

Ajankohtaiskeskustelu EU:n elpymisrahastosta Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 4.6.2020 Kansanedustaja Kimmo Kiljunen Muutokset puhuttaessa mahdollisia Arvoisa puhemies, Suomea ja koko Eurooppaa on kohdannut salakavala vihollinen – Covid-19-pandemia. Sen uhka ja tuhovaikutukset ovat yhteinen iso haaste. Nyt jos koskaan kysytään EU:n jäsenmaiden yhteisvastuuta ja kykyä torjua yhdessä pandemia ja sen vaikutukset. Tämä kriisi myös antaa näkemystä ja kokemusta, kuinka ehkä vieläkin pahemmissa kriiseissä unionin tulisi yhteisvastuullisesti toimia. Euroopan komissio on viime viikolla julkaissut ehdotuksen mittavasta elpymiskokonaisuudesta. Tähän kokonaisuuteen kuuluu 750 miljardin euron elpymisrahasto, josta varat kanavoitaisiin jäsenmaille EU:n budjetin ohjelmien kautta. Elpymisrahasto kytkeytyisi osaksi unionin seuraavaa seitsenvuotista rahoituskehyskautta 2021-2027. Euroopan komission ehdotuksessa on kyse poikkeuksellisen isosta ja laajavaikutteisesta kokonaisuudesta,

Kansanedustaja Tuula Väätäinen: Hallitukselta tulossa mittava tukipaketti kunnille ja sairaanhoitopiireille4.6.2020 16:58:44 EESTTiedote

Hallitus tukee kuntien taloutta mittavalla tukipaketilla osana vuoden 2020 neljättä lisätalousarvioesitystä. Tukipaketilla pyritään turvaamaan peruspalvelujen järjestämisen edellytykset kunnissa ja helpottaa kuntien taloudellisia haasteita. Kunnat saavat tänä vuonna tavallista suuremman osan yhteisöveron tuotoista. Kuntien osuus olisi poikkeuksellisesti 42,13 prosenttia tuotoista, kun se on normaalisti 32,13 prosenttia. Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemisen kokonaisuus lisätalousarvioesityksessä on yhteensä noin 1,4 miljardia. Peruspalvelujen järjestämiseen tulee yhteensä yli 770 miljoonan lisäys. Tuesta 112 miljoonaa kohdistetaan lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. 60 miljoonaa vanhuspalveluiden toimivuuden varmistamiseen. 50 miljoonaa harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotukseen, ja yhteensä 550 miljoonaa kaikille kunnille jaettavaksi osin asukaskohtaisesti tasasuuruisesti ja osin vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa. - Kuntien taloudellisten tilanteiden ero

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme