Kulttuuri- ja taidealan toimintaedellytyksille korona on ollut melkoinen isku. Suuri osa alasta on parhaillaankin suljettuna. Samaan aikaan kulttuurialalla on huolenaiheena kulttuuribudjettiin suunnitellut leikkaukset Veikkauksen tuottojen laskun takia. Ala tarvitsee edelleen myös suoria koronatukia selviytyäkseen pahimman yli. Kulttuurin merkitys on syytä huomioida kehysriihessä.

- Korona on ollut erityisen haastavaa aikaa kulttuurialalle. Samalla kuitenkin se on korostanut kulttuurin merkitystä yhteiskunnassa, kun sen kokeminen on typistynyt minimiin. Erityisesti kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset ymmärretään entistä paremmin. Kulttuurin ja taiteen tuleekin olla merkittävässä roolissa, kun laaditaan yhteiskunnan koronasta toipumissuunnitelmaa, sanoo SDP:n kansanedustaja ja kansallisen kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Kulttuurin merkitys näkyy myös Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön KULTA ry:n kyselyssä. Kansanedustajille ja kulttuurijärjestöjen johtajille suunnatussa kyselystä tulee ilmi, ettäkulttuurialan merkitys periaatteessa ymmärretään ja kulttuurisia oikeuksia pidetään tärkeinä. 

Kulttuurin ja taiteen vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja oppimiseen näkyvät myös kuntapolitiikassa. Kulttuurihyvinvointi teemana on vahvistunut osana sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Myös taiteen perusopetus ja kulttuurikasvatussuunnitelmat ovat vahvistuneet osana koulutuspolitiikkaa. Nyt onkin tärkeää ymmärtää joka tasolla, että taidetta ja kulttuuria tarvitaan myös koronan aiheuttamien hyvinvointivajeiden korjaamiseen yhteiskunnassa. Kunnissa suhtautuminen kulttuuriin vaihtelee kuitenkin eri kuntien kesken paljon. 

- Kuntien väliset erot ovat todella suuret rahoituksen suhteen, eikä kunnissa aina ymmärretä, että kulttuuri on myös tuloerä. 40 % matkailijoista tulee kuntaan kulttuurin ”perässä” ja kulttuuri on muutenkin kunnille merkittävä vetovoimatekijä. Kulttuuri on myös merkittävä työllistäjä, kulttuuriammateissa työskentelee 135 000 henkilöä ja kulttuurin ja luovien alojen avulla Suomeen voidaan luoda lyhyellä aikavälillä yli 10 000 työpaikkaa, Mäkisalo-Ropponen jatkaa.

- Kulttuuriala saa äänensä entistä paremmin kuuluviin yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta kulttuuripolitiikan painoarvo ei edelleenkään vastaa kulttuurin yhteiskunnallista merkitystä. Kulttuurin näkyvyyttä sivistyspoliittisessa keskustelussa tulee edelleen parantaa, kuten myös luovien alojen merkityksen tunnistamista Suomen talouskasvulle ja alueiden elinvoimalle. Myös kulttuurin roolia osana yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisua olisi syytä kasvattaa, päättää Mäkisalo-Ropponen