- On huolestuttavaa, että keskeinen ennaltaehkäisevä toimi ei näy tavoitteissa eikä myöskään valtakunnallisten tavoitteiden toteutusta mittaavissa kriteereissä. On toki ollut selvää, että vastuu liikuntatoiminnan järjestämisessä jäi kunnille. Silti yhtymäpinta hyvinvoinnin edistämisessä on selvä – tarvitsemme esimerkiksi toimivia liikunnan palveluketjuja, sanoo kansanedustaja ja Valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja Marko Asell.

Raportissa todetaan, että kuntien ja hyvinvointialueiden yhteiset tehtävät ja palveluketjut on määritelty yhdyspintatehtäviksi. Raha ei kuitenkaan liiku yhdyspintojen välillä eikä niille ole osoitettu erillistä budjettia. Molemmat osapuolet voivat kuitenkin vaikuttaa  omilla tahoillaan riittävään resurssointiin. Palveluketjujen toimivuuden haasteena on hyvinvointialueilla sijaitsevien kuntien eriävät koot sekä kyky vastata organisoinnista.

- Monella hyvinvointialueella tehdään onnistunutta yhteistyötä kuntien kanssa liikunnan palveluketjujen osalta. Tämä ei kuitenkaan saisi jäädä vain yksittäisten alueiden onnistumisiksi vaan palveluketjut on tärkeä saada toimimaan laajemmin kaikkialla Suomessa, kertoo Asell.

On aika lopettaa liikunnan ja kulttuurin tarkastelu pelkästään erillisenä siilona

- Sanna Marinin hallitus lähti rakentamaan hallitusohjelmaansa ilmiöpohjaisesti. Ilmiöpohjaisuus tarkoittaa esimerkiksi juuri sitä, että liikkumattomuutta tarkastellaan ilmiönä, johon liittyvät lisäksi terveystilan tarkastelu kokonaisuutena. Tarvitsemme edelleen suoraa rahoitusta liikunnalle ja kulttuurille, mutta pelkkä siiloutunut rahoitusjärjestelmä ei ole enää nykypäivää, painottaa Asell.

Raportti ehdottaa, että ilmiöpohjainen budjetointi otetaan käyttöön osana julkisen talouden ohjausta. Sitä on jo kokeiltukin tällä vaalikaudella muiden toimien yhteydessä. Nyt sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi yhdistämällä hajallaan olevat ennaltaehkäisevän hyvinvointipolitiikan voimavarat ja niiden ohjaus.

- Lisäksi raportin ehdotus liikunta- ja kulttuurireseptien käyttöönotosta on kannatettava. Tässä voitaisiin hyödyntää SDP:n mallia hyvinvointipysäkistä. Ajatuksena on, että täysi-ikäiset suomalaiset kutsuttaisiin kahden vuoden välein terveystarkastukseen. Niissä käytäisiin läpi fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä henkilön erilaiset riskitekijät perimässä tai elintavoissa. Tarvittaessa pysäkillä käyneet henkilöt ohjataan jatkotutkimuksiin tai muiden palveluiden piiriin, kuten liikuntaneuvontaan, taustoittaa Asell.

Liikunnan ja kulttuurin rahoitus turvattava jatkossakin

- Aiemmin rahapelitoiminnan voitoista pitkälti tähän saakka rahoituksensa saanut kulttuuri- ja liikuntasektori siirtyvät yleiskatteellisen valtion budjetin puolelta rahoitettaviksi. On tärkeää, että molempien rahoitus turvataan siirtymäkaudella ja sen jälkeenkin. Kannatan sitä, että rahoituskohteiden tulosohjauksessa painotetaan kaikkien kansalaisten hyvinvointia ja ennaltaehkäisevän toiminnan roolia. Näin esitetään myös OKM:n raportissa, linjaa Marko Asell.

Suomessa on käynnissä monta tärkeää liikunnan kansallista ohjelmaa, joiden jatko on turvattava. SDP on valmis jatkamaan Liikkuvat -ohjelman rahoitusta sekä tekemään harrastamisen Suomen mallista pysyvän. Viimeisintä on tärkeää jatkokehittää niin, että eri toimijoiden, kuten seurojen on mahdollista toimia aitoina kumppanina kunnille järjestämisessä.

- Jokaiselle lapsella ja nuorella on oikeus mielekkääseen harrastukseen. Harrastuksen tuominen osaksi koulupäivää harrastamisen Suomen mallin avulla helpottaa merkittävästi perheiden kiireistä arkea, päättää Asell.