SDP:n Marko Asell: Tulisiko poliisihallinto uudistaa?

Kansanedustaja Marko Asell (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen poliisihallinnon rakenteellisista ongelmista. Tutkija ja entinen poliisi Heikki Mansikka-aho on tuoreessa väitöskirjassaan osoittanut, että poliisitoiminnan tärkeimmät palvelualueet, kuten hälytystoimintavalmiusajat ja rikostutkinnan teho ovat merkittävästi heikentyneet. Tämä näyttää johtuvan poliisipalvelujen keskittämisestä ja erityisesti poliisin operatiivisen henkilöstön vähentämisestä. Tutkimuksen mukaan rakenneuudistukset ovat merkinneet kansalaisille yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden tilan heikkenemistä, joka näyttäytyy etenkin maakuntien pääkaupunkien ulkopuolisilla alueilla turvallisuustyhjiöinä.

- Poliisin määrärahaongelmat näyttävät jatkuvan, vaikka rahoitusta on nostetttu Marinin hallituksen toimesta. Näyttää siltä, että poliisin lukuisat hallintouudistukset ovat epäonnistuneet ja määrärahat eivät kohdistu sinne, missä niitä tarvittaisiin, Asell kertoo. 

Mansikka-ahon mukaan poliisilla on mahdollisuus saavuttaa toiminnoissaan parempi vaikuttavuus ja tuloksellisuus madaltamalla merkittävästi jäykkää johtamis- ja linjaesikuntaorganisaatiorakennetta ja hajauttamalla päätösvaltaa sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Suomeen olisi perustettava poliisille yhden viraston organisaatiomalli. Sen alle tulisi muodostaa matala, hyvinvointialueita myötäilevä divisioonarakenne, jossa henkilöstön voimavarat ja osaaminen pystytään nykyistä tehokkaammin hyödyntämään. Tämän lisäksi olisi määriteltävä kunnan asukasmäärän mukaan taso, milloin kunnassa tulee olla aluepoliisi.

Poliisin budjetti nousee ensi vuonna yli 800 miljoonan ja, vaikka hallitus myönsi budjettiriihessä runsaan 10 miljoonan lisärahan, poliisin mukaan rahat eivät ensi vuonna riitä ja poliisien määrä uhkaa vähentyä. Nyt poliisi on myös ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan ensi vuonna poliisin henkilöstömäärä laskee 200–250 henkilötyövuodella. Myös poliisikoulutuksen aloituspaikkoja todennäköisesti vähennetään.

Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja EU-maissa. Liikkuvan poliisin lakkautus vuonna 2014 vähensi Suomesta noin 400 poliisia. Nykymäärä on noin 7400. Tavoitteena on nostaa sitä vajaalla tuhannella 8200:aan.

Poliisin organisaatiota on pyritty tehostamaan ja operatiivinen toiminta turvaamaan rakenneuudistuksilla. Rakenneuudistuksiin on liittynyt poliisitoiminnan ja hallinnon voimakas keskittäminen ja pienempien toimipisteiden lakkauttaminen. Tarkoituksena on ollut, että poliisiorganisaation uudistuksilla hallinto kevenee, operatiivisen toiminnan taso säilyy, tasapuoliset peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta pystytään turvaamaan ja talous tasapainottamaan.

- Yhteiskunnan pitää pystyä pitämään samantasoinen sisäinen turvallisuustilanne koko Suomessa. Tämän vuoksi Heikki Mansikka-ahon tutkimuksen tulokset olisi syytä ottaa vakavasti ja selvittää, mitä asialle voi tehdä, Asell vaatii.