Arvoisa vappujuhlaväki!

Tänään juhlimme vappua, työväen ja opiskelijoiden juhlaa.

Vapun historia on työväenliikkeen kansainvälisen yhteistyön ja taistelun historiaa. Tänä keväänä aistin ilmassa jälleen taistelutahtoa.

Pidin ensimmäisen vappupuheeni vaalikeväällä 2019. Tuolloin takana oli Sipilän hallituskausi. Moni muistaa toimet, jotka osuivat rajusti etuuksilla eläviin ja julkisen puolen työntekijöihin.

Ylihuomenna Säätytalolle kokoomuksen johdolla lähtevä oikeisto on uhonnut tehdä leikkauksia jopa tuplasti Sipilän hallitukseen verrattuna. Pelkoni on, että kohtuuttomat leikkaukset lisäävät epätoivoa, epäoikeudenmukaisuuden kokemusta ja näköalattomuutta, jotka ovat omiaan ruokkimaan vihaa ja katkeruutta yhteiskunnassa.

Suomalainen hyvinvointivaltio on melkeinpä millä tahansa mittarilla maapallon parhaita maita elää. Siitä huolimatta kaikilla ei mene hyvin, ei edes millään mittarilla säällisesti. Meidän tulisi entisestään vahvistaa yhteiskunnan turvaverkkoa, ei romuttaa.
Sillä kun ihmisillä on ahdinkoa ja puuttuu kaikki, myös mahdollisuudet vaikuttaa omaan tilanteeseensa, syntyy epätoivoa.

Kun ihminen näkee ylellistä elämää samaan aikaan kun on itselle tarjotaan vain kurjuutta, syntyy kokemus epäoikeudenmukaisuudesta.

Kun ihmisellä ei ole mitään näköalaa tai kiinnekohtaa, jonka avulla näkyisi edes jonkinlaista valoa tulevaisuuden tunnelin päässä, syntyy katkeruutta.

Odotan raskain mielin hallitusneuvottelujen tulosta. Jännitän erityisesti vähävaraisten, vähemmistöjen ja luonnon puolesta. Jännitän Suomen tulevaisuuden puolesta, sillä minulle oikeiston politiikka näyttäytyy hölmöläisen hommana: lyhytnäköiset ja hätiköidyt leikkaukset vain aiheuttavat kuluja toisaalla. Tiedämme, että lapsiperheköyhyys lisää lastensuojelun kuluja ja vähävaraisuus sairastavuutta. Kuitenkin oikeisto on esittänyt leikkauksia mm. asumistukeen ja moniin etuuksiin.
Tällaisen politiikan seurauksena eriarvoisuus kasvaa ja hyvinvointi kasautuu yhä harvemmille.

Moni sanoo, että suomalaiset halusivat vaaleissa muutosta. Tosiasiassa Marinin hallituspuolueet saivat 100 edustajaa ja viime kauden oppositio 100.

Pääministeripuolueena SDP onnistui historiallisesti nostamaan kannatustaan, mihin on aiemmin Suomessa pystynyt vain kaksi pääministeriä, hekin sosialidemokraatteja. Alle 50-vuotiaiden keskuudessa SDP oli suosituin puolue.

Meille sosialidemokraateille eriarvoisuuden vähentäminen on aina ollut politiikan tärkeimpiä tavoitteita. Kaikkien kriisien keskellä olen erityisen ylpeä Marinin hallituksen toteuttamasta oppivelvollisuusiän pidennyksestä, joka on peruskoulu-uudistuksen jälkeen tärkein uudistus lisäämään mahdollisuuksien tasa-arvoa. Uudistus vahvistaa entisestään Suomea pohjoismaisena hyvinvointivaltiona, jossa taustasta ja vanhempien varallisuudesta riippumatta jokaisella on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet menestyä ja kehittyä.

Sosialidemokraattisessa Suomessa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.
Suomesta on rakennettu pohjoismaista hyvinvointivaltiota sosialidemokraattien viitoittamalla tiellä. Samalla olemme antaneet paljon kokoamme suuremman esimerkin maailmalle: naisten äänioikeuden, maksuttoman peruskoulun, äitiyspakkauksen, neuvolasysteemin, naispresidentin, nuoren naispääministerin ja naisvaltaisen hallituksen.
Seuraavaksi meidän on varmistettava, että teemme saman ilmastoteoissa.
Jos joku ala kasvaa tulevaisuudessa, se on puhdas teknologia. Enkä epäile hetkeäkään, etteikö se tuottaisi meille myös vaurautta aivan kuten teollistuminen aikoinaan. Viestini Säätytalolle on, että nyt ei ole oikea aika pakittaa ilmastotoimissa!

Yhteiskunnallinen muutos tarkoittaa, että myös työelämä jatkaa muutostaan.
2030-luvulle mentäessä työväenliikettä tarvitaan erityisesti turvaamaan kohtuullinen työtaakka ja työssä jaksaminen. Työntekijän aivot ovat nykypäivän työkoneita ja myös tietotyöhön tarvitaan turvavaljaat.

Tehostamisen sijaan tarvitsemme työelämään kohtuullistamista.
Työkyvyttömyyden hintalappu yhteiskunnalle on jo yli 10 miljardia euroa, inhimillisestä puolesta puhumattakaan. Mielenterveyden häiriöt ovat olleet yleisin työkyvyttömyyden syy vuodesta 2000 lähtien. Joka toinen eläke johtuu mielenterveydestä. Itsemurhien määrässä Suomi on EU-maiden kärkeä.

Maailma muuttuu nyt ennennäkemättömän nopeasti. Nopea, nopeutuva muutos synnyttää epävarmuutta ja jopa pelkoa tulevaisuuteen liittyen. Teknologian kehitys, globalisaatio ja ilmastokriisi edellyttävät, että politiikassakin katsotaan yhtä vaalikautta pidemmälle.
Sosialidemokraattien vaihtoehto on oikeudenmukainen, reilu ja toiveikkaana tulevaisuuteen katsova. Ilmastokriisin ja toivottomalta tuntuvien uhkien edessä ihmisillä on oikeus kuulla sanoma toivosta. Minulle toivo merkitsee ennen kaikkea uskoa tulevaisuuteen - luottamista, mutta myös tavoitteiden asettamista, tekoja, sinnikkyyttä ja uskoa vaikutusmahdollisuuksiin.

Viestimme on selkeä: me emme tingi ihmisoikeuksista tai ilmastotavoitteista. Me otamme taloudellisen velan lisäksi vakavasti hyvinvointi- ja luontovelan. Tärkein viestimme on, että me olemme tosissamme ihmisten asioiden ajamisessa ja seisomme sanojemme takana. Meidän tehtävämme on vaikeina aikoina varmistaa, että ihminen pidetään keskiössä.
Kansanedustajana haluan olla viemässä eteenpäin sanomaa toivosta, jossa ei ole pelkoa eikä epävarmuutta. Haluan myös tänään kevätkarnevaalin juhlapäivä tuoda toivoa erityisesti niille, jotka ajattelevat toivon jo sammuneen. Sillä meillä on lupa luottaa siihen, että kaiken jälkeenkin on olemassa toivo, joka alkaa siitä, kun toivoa ei enää ole.

Opiskelijoiden valkolakki symboloi historiallisesti kevään alkua. Kevät on muutoksen ja uuden alun aikaa. Minulle kevääseen sisältyy vahva lupaus toivosta.
Hilkka Olkiluodon sanoin:
”Jos on pimeää, onhan myös valoa?

Valo on ihmistä vahvempi, toivo surua suurempi, talvi takana, elämä edessä.”
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta toivotan jokaiselle oikein rentouttavaa ja iloista vappua!