SDP EDUSKUNTA

SDP:n Matias Mäkynen: "Lintilän on toimittava – sähkön hintakriisi voidaan vielä välttää tältä talvelta"

Jaa
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Sähkön hinnat uhkaavat nousta talvella ennätystasolle. Huonoimmassa tapauksessa Suomea uhkaa sähköpula, jota edeltävät jopa euroissa laskettavat sähkön kilowattituntihinnat pörssissä. Paremmissakin tilanteissa hinnat ovat pitkään useissa kymmenissä senteissä kilowattitunnilta. Hallitus päätti syyskuun alussa budjettiriihessä toimista, joilla kuluttajille kompensoidaan sähkön hinnan nousun vaikutuksia. Tukitoimia ovat muun muassa sähkön arvonlisäveron lasku, suora sähkötuki ja verotuksen sähköverovähennys, sekä korotukset erilaisiin etuuksiin.

- Tukitoimet ovat tärkeitä ja ne on saatava nopeasti käyttöön. Valmistelua tehdään nyt sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtiovarainministeriössä. Sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston virkamiehet ja ministeri Lintilä kertovat julkisuudessa lähinnä, mitä muiden on tehtävä ja miksi he eivät voi tehdä tilanteelle mitään. Tähän asenteeseen meillä ei enää ole varaa, vaan Lintilän on viimein aika ottaa vastuuta, sanoo SDP:n varapuheenjohtaja ja talousvaliokunnan jäsen Mäkynen.

- Hintakriisistä on varoiteltu jo pidempään ja varautumiseen on kannustettu. Jos myös työ- ja elinkeinoministeriössä olisi toimittu jo aiemmin, pörssin futuurihinnat ja sen myötä myös kuluttajien sähkösopimusten hinnat olisivat nyt alemmalla tasolla. Samalla oltaisiin voitu välttää sähkönmyyntiyhtiöiden konkursseja ja toiminnan lopettamista, joiden myötä kaikki kaatuneiden yhtiöiden asiakkaat joutuvat hankkimaan uuden kalliin sopimuksen.

Pahin sähkön hintakriisi voidaan kuitenkin Mäkysen mukaan vielä välttää.

- EU-tason päätökset antavat hyvän selkänojan kansalliselle kysyntäjouston hankkimiselle. Yksi vaikuttavimmista keinoista olisi, että valtio ostaisi huutokaupalla yrityksiltä niin kutsuttua kysyntäjoustoa. Tällöin yritykset sitoutuisivat vähentämään sähkönkulutustaan niinä tunteina, joilla hinta on korkeimmillaan. Tämä laskisi hintapiikkejä ja hyödyttäisi kaikkia sähkönkäyttäjiä, sekä vaikuttaisi välillisesti myös kuluttajien kiinteähintaisten sähkösopimusten hintoihin. Tehokkainta olisi hankkia kysyntäjoustoa yhteistyössä Ruotsin ja Viron kanssa. Kysyntäjouston kilpailutus ja tämän mahdollistavan lainsäädännön valmistelu on aloitettava työ- ja elinkeinoministeriössä viipymättä, Mäkynen vaatii.

- TEM:n energiaosastolla on myös viimein tartuttava venäläisen fossiilienergian tuontiin. Valtionyhtiö Gasum on jäänyt pattitilanteeseen, sillä sopimusteknisistä syistä pelkkä päätös kaasuntuonnin lopettamisesta ei riitä, vaan siinä tapauksessa yhtiön tulisi maksaa kaasusta vaikka se myytäisiin muualle. EU:n laajuista ratkaisua tuskin saadaan aikaan, ja asia on ratkaistava kansallisella lainsäädännöllä. Kieltämällä kansallisella lailla fossiilienergian tuonti Venäjältä suomalaiset yhtiöt voivat päästä laillisesti eroon sopimuksistaan ja välttää take-or-pay -sopimusten maksut. Tässäkin ministeri Lintilällä on avaimet käsissään, Mäkynen päättää.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan30.10.2025 12:45:24 EET | Tiedote

Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pid

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye