SDP:n Matias Mäkynen vaatii parempaa työuupumuksen hoitoa ja työuupuneiden oikeutta sairauslomaan

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja vaatii parempaa työuupumuksen hoitoa ja kuntoutusta sekä työssään uupuneiden oikeutta sairauslomaan uupumuksen perusteella. Nykyisin työuupumuksesta kärsivä henkilö jää usein ilman tarvitsemaansa sairauslomaa, toimeentuloetuutta ja palveluita. Yksi syy, minkä takia työuupumus ei oikeuta sairauspäivärahaan on, että sitä ei ole määritelty tautiluokitusjärjestelmässä sairaudeksi. Sairausloman aikaisen toimeentulon turvaamiseksi työuupumus luokitellaan lääkäreiden toimesta usein muilla diagnooseilla esimerkiksi masennukseksi tai muiksi mielenterveysongelmiksi. Tämä johtaa lukuisiin ongelmiin sekä ihmisten elämässä että yhteiskuntatasolla.

- Yhteiskunnan tasolla ongelmallista on, että diagnosoinnin epäjohdonmukaisuus estää työuupumusten tilastoinnin. Näin ollen työuupumusten määrää ei tiedetä, ja tilanteen kehittymistä on mahdotonta seurata tarkasti. Masennusta kutsutaan uudeksi kansantaudiksi, mutta epäselvää on, kuinka paljon vähemmän masennusdiagnooseja kirjattaisiin, mikäli työuupumus hyväksyttäisiin perussairaudeksi eikä masennusdiagnooseja kirjoitettaisi vain työssään uupuneen sairausloman toimeentulon takaamiseksi. Kun lääkärit eivät voi luokitella työuupumusta diagnoosiksi, todelliset uupumukseen johtaneet syyt saattavat jäädä ratkaisematta ja oikeat tuen ja kuntoutuksen keinot jäädä vähiin, Mäkynen sanoo.

Työuupunut on tällä hetkellä tilanteessa, jossa hänet täytyy luokitella psyykkisesti sairaaksi, mikäli hän tarvitsee sairauslomaa. Työuupumusdiagnoosin puuttuessa kirjoitettu masennusdiagnoosi voi johtaa lukuisiin hankaluuksiin. Masennusdiagnoosi voi olla syy evätä esimerkiksi henkivakuutus, hoitokuluvakuutus, sairauskuluvakuutus tai pitkäaikainen matkavakuutus. Masennusdiagnoosi voi vaikeuttaa myös adoptioprosessia.

- Niin kauan, kun työuupumusta käsitellään masennuksena, se voidaan nähdä työntekijän ongelmana, josta ei tarvitse työpaikalla puhua. On arvioitu, että noin neljäsosalla suomalaisista esiintyy työuupumusoireyhtymän mukaisia neljää oiretta ainakin jonkin verran. Pitkittäistutkimusten mukaan työuupumus vaikuttaa myös ihmisten yksityiselämään, mutta yksityiselämän ongelmat eivät aiheuta työuupumusta. Ongelmat töissä aiheuttavat siis kotien ja parisuhteiden ongelmia, joihin osa ihmisistä hakee apua, vaikka varsinainen ongelma, joka vaatii korjaamista, on työpaikalla, Mäkynen huomauttaa.

Ruotsissa vastaava tilanne on ratkaistu luokittelemalla uupumukselle oma diagnoosiluokka F43.8A utmattningssyndrom. Ruotsissa työuupumuksesta kärsivät hoidetaan sairausloman lisäksi intensiivisellä kuntoutusjaksolla ns. uupumusklinikoilla. Vastaavaa mallia on syytä kehittää Suomeen.

Edellä olevan perusteella Mäkynen on jättänyt kirjallisen kysymyksen ministeri Pekoselle, jossa kysytään, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työuupumus oikeuttaisi sairauspäivä- tai kuntoutusrahaan sekä tarvittavaan hoitoon ja kuntoutukseen esimerkiksi Ruotsin käytäntöjen mukaisesti ja että hoidon, kuntoutuksen ja sairauspäivä- tai kuntoutusrahaoikeuden kehittäminen tapahtuu jatkossa kokonaisvaltaisemmin.