SDP EDUSKUNTA

SDP:n Merja Mäkisalo-Ropposen vappupuhe Kiteellä ja Tohmajärvellä 1.5.

Jaa
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Hyvä juhlaväki

Olen erittäin iloinen, että pääsemme juhlistamaan vappua tänä vuonna normaalisti, yhdessä toinen toistemme kanssa. Koronaepidemia ei kuitenkaan ole kokonaan ohi, joten itsestä ja toisista välittäminen on edelleen tarpeen.

Olen kaikki vappupuheeni aloittanut tähän asti sisäpolitiikasta, mutta nyt on tehtävä toisin eli aloitan puheeni Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen vaikutuksista omaan maahamme.

Alkuvuodesta – ennen Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainassa - Suomen talous toipui koronasta todella hyvin ja myös talouden kasvuennuste näytti ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hyvältä.  Työllisyyskin on nyt ennätyskorkealla. Tosin kohtaanto-ongelma työmarkkinoilla on edelleen vaikea ja pitkään työttöminä olleita on edelleen paljon.

Nyt Venäjän järjetön ja kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia loukkaava hyökkäys Ukrainaan on laittanut asetelmat uusiksi ja tilanteen vaikutuksia talouteen on vielä vaikea kokonaisuudessaan arvioida. Tärkein ja kiireellisin asia on nyt kuitenkin Suomen turvallisuuden varmistaminen. Näinä viikkoina eduskunta käsittelee nopealla aikataululla ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta. Oleellinen osa tätä työtä on asiantuntijoiden kanssa yhdessä pohtia Natoon liittymisen ja liittymättömyyden hyötyjä ja riskejä.

Myös huoltovarmuus on puhuttanut eduskunnassa paljon ja jo koronan oppien myötä tuli esille se, ettei meidän huoltovarmuusasiamme ole kaikilta osin ajan tasalla. Siksi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hallitus päätti antaa uuden huoltovarmuusselon eduskunnalle. Nyt siihen toki tulee aivan uudenlaisia näkökulmia. Eduskunta saa sen käsiteltäväksi viimeistään alkusyksystä.

Media tekee mielipidetiedusteluja tiuhaan tahtiin kansanedustajien Nato-kannoista. Itse olen sanonut ilmoittavani virallisen kantani vasta sen jälkeen, kun olen valiokuntakuulemisissa saanut maan parhailta asiantuntijoilta riittävästi tietoa Natoon liittymisen ja liittymättömyyden hyödyistä ja riskeistä.

Tulevaisuuden ennakointi ja varautuminen

Monelle tämä Venäjän aggressiivinen käyttäytyminen on ollut yllätys, mutta meille tulevaisuusvaliokunnan jäsenille se oli jo muutama vuosi sitten esille tullut yksi mahdollinen skenaario. Itseasiassa Venäjä on käyttäytynyt juuri laatimamme pahimman skenaarion mukaan.

Ongelma meillä on ollut tässä ja monessa muussakin asiassa, että meillä tehtävä valtavan hyvä tulevaisuuden ennakointityö ei riittävästi ohjaa riksienhallinta- ja varautumissuunnitelmien tekemistä. Siksi monet asiat tuntuvat yllättävän meidät, vaikka ennakointitietoa asioista olisikin ollut käytettävissä.

Tulevaisuusvaliokunta ennakoi jo viime kaudella myös koronan kaltaista pandemiaa ja esitti, että siihen tulisi yhteiskunnassa varautua. Siitä huolimatta korona yllätti meidät täysin. Luulen ja uskon, että Tulevaisuusvaliokunnan rooli tulee jatkossa korostumaan ihan eri tavalla kuin tähän mennessä.

Valiokunnassa ei siis katsota kristallipallosta tai ennusteta asioita. Meidän tehtävänä on tulevaisuustutkijoita ja parhaita asiantuntijoita hyödyntäen kuulla erilaisia hiljaisia signaaleja ja laatia niiden pohjalta erilaisia myönteisiä ja kielteisiä tulevaisuuskuvia. Tavoitteena on, että poliittisella päätöksenteolla voidaan myönteisiä skenaarioita vahvistaa ja riskienhallinnan kautta kielteisten skenaarioiden toteutumista estää tai vaikutusta lieventää.

Vihreä siirtymä on välttämätön

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut monet asiat muuttumaan sekä globaalisti ja kansallisesti. Venäjään ei voi enää luottaa ja siksi meidän pitää erkaantua kaikin tavoin Venäjä-riippuvuudesta.

Yksi myönteinen tähän liittyvä asia on se, että yhteinen ymmärrys vihreän siirtymän eli hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista on vahvistunut. Jopa perussuomalaiset alkavat olla tällä kannalla. Kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa ratkaisuja ja talouden rakennemuutosta, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa.

Vihreä siirtymä on meille senkin takia tärkeä juuri nyt, että meidän on päästävä eroon venäläisestä tuontienergiasta ja lisättävä omavaraisuutta. Lisäksi vihreän siirtymän innovaatioiden ja tuotteiden avulla Suomella on hyvät mahdollisuudet pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Olen jo pitkään sanonut ja kirjoittanut, että tässä asiassa meidän ei kannata olla junan viimeisessä vaunussa, vaan veturin paikalla. Nyt tämä on osoittautunut todeksi.

Tärkein peruste vihreän siirtymän nopeuttamiseksi on kuitenkin se, että Ukrainan sodasta huolimatta, ilmaston lämpeneminen on edelleen maailman suurin uhkakuva.

Puhe kestävästä kehityksestä ei ole siis menettänyt merkitystään. Taloudellinen ja ekologinen kestävyys on oleellista, kun puhutaan vihreästä siirtymästä.

Myös sosiaalisesta kestävyydestä on huolehdittava

Kestävään kehitykseen kuuluu myös sosiaalinen kestävyys ja tästä toki pitää nyt olla huolissaan. Hintojen kallistuminen uhkaa heikentää taloudellisesti vaikeammassa asemassa olevien tilannetta. Esimerkiksi energian hinnannousu on asia, jonka vaikutukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin. Onneksi kehysriihessä löytyi kompensaatiomekanismeja. Siellä päätettiin toteuttaa elinkustannusten nousua vastaava indeksikorotus aikaistetusti jo tämän vuoden aikana. Tämä heijastuu myös eläketulovähennykseen.

Tässä tilanteessa on käsittämätöntä, että kokoomus ajaa sosiaali- ja työttömyystukien leikkaamista. Petteri Orpo perustelee vaatimustaan sillä, että näin työn vastaanottaminen kannattaisi nykyistä paremmin. Esimerkiksi pari viikkoa sitten Petteri Orpo totesi haastattelussa, että saadaksemme sadat tuhannet työttömät ja kymmenet tuhannet avoimet työpaikat kohtaamaan, työttömyysetuuksia on karsittava. Kokoomuksella on ilmeisesti sellainen asenne, että työttömät ovat laiskoja, eivätkä halua töihin. Samassa haastattelussa hän totesi, että kokoomus haluaa keventää ansiotuloverotusta ja ajaa yli 800 miljoonan euron verokevennyksiä. Ne kokoomus kustantaisi sosiaaliturvaa leikkaamalla.

Koulutus tulevaisuusinvestointina

Suomalaisen yhteiskunnan menestys ja yhteiskunnallinen tasa-arvo ovat rakentuneet korkean osaamistason sekä laadukkaan koulutuksen varaan. Koko väestön osaamis- ja koulutustason nosto on avainasemassa, kun rakennamme tulevaisuutta näinä epävakaina aikoina.

SDP näkee investoinnit osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen keskeisinä toimina, joilla rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta ja vahvistetaan suomalaisten hyvinvointia. Olipa taloustilanne miten huono tahansa koulutuksesta meillä ei ole varaa tinkiä.

Kulunut vaalikausi on ollut koulutuspolitiikan osalta menestys. Hallitus on tehnyt sekä merkittäviä uudistuksia että lisäpanostuksia koulutukseen. Näistä esimerkkeinä mainittakoon seuraavat:

- Varhaiskaskasvatukseen palautettiin subjektiivinen päivähoito-oikeus ja ryhmäkokoja pienennettiin.

- Oppivelvollisuutta laajennettiin toiselle asteelle ja samalla toinen aste muuttui maksuttomaksi.

- Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoistumisen vähentämiseksi ovat käynnissä.

- Korkea-asteelle on lisätty yli 10000 aloituspaikkaa.

Olemme siis tehneet - lupaustemme mukaisesti - koulutuksen kunniapalautuksen.

On myös itsestään selvää, ettemme voi jäädä lepäämään laakereille. Korona-aika on synnyttänyt kiistatta osaamisvajetta ja Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan asettaa myös valtavat haasteet sekä Suomelle että koko Euroopalle.

Koronan aiheuttama hyvinvointi- ja oppimisvaje pitää paikata. Poikkeusolot ovat aiheuttaneet vakavia haasteita lasten ja nuorten hyvinvoinnille, oppimistuloksiin kaikilla koulutusasteilla ja vahvistaneet eriarvoistumiskehitystä. Näiden hyvinvointi- ja oppimisvajeiden tasoittaminen edellyttää pitkäjänteisiä lisäpanostuksia koulutukseen kaikilla koulutusasteilla vielä pandemian väistyessä. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia.

Järjestöt, kansalaisyhteiskunta ja vapaaehtoistyö osa Suomen menestystarinaa

Koulutuksen lisäksi, toinen Suomen menestystarina on järjestöt, kansalaisyhteiskunnan toiminta sekä vapaaehtoistyö.

Elinvoimainen ja monipuolinen kansalaisyhteiskunta on toimivan demokratian ja menestyvän kansakunnan edellytys. Ilman kansalaisyhteiskuntaa Suomi ei olisi maailman kilpailukykyisimpiä, onnellisimpia ja vähiten korruptoituneita maita.

Monella sektorilla kansalaisten yhteen liittyminen ja lähimmäisestä välittäminen on johtanut suuriin edistysaskeliin – näistä esimerkkeinä voin nostaa esille naisasialiikkeen, vammaisjärjestöt ja ympäristöliikkeen. Ilman kansalaisjärjestöjen aktiivista toimintaa ja epäkohtien esille nostamista olisi moni muutos parempaan jäänyt tekemättä.

Vapaaehtoistoiminnan merkitystä yhteiskunnalle ei pysty rahassa mittaamaan. On kuitenkin arvioitu vapaaehtoistyön arvon olevan yli kolme miljardia euroa vuodessa.

Suomalaiset eivät kuitenkaan tee vapaaehtoistyötä säästääkseen yhteiskunnan rahoja. He tekevät työtä halusta auttaa muita: 41% suomalaisista vapaaehtoisista kokee näin. Toinen merkittävä tekijä on ylimääräisen vapaa-ajan käyttäminen johonkin hyödylliseen. Vapaaehtoistoiminnan parissa vietetty aika tuottaa merkityksellisyyden ja osallistumisen kokemuksia, tutkimusten mukaan se jopa parantaa vapaaehtoistyön tekijän terveyttä. Yhteinen toiminta lujittaa myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ja sitä tässä ajassa todella tarvitaan.

Kansalaisjärjestöt ovat tärkeä yhteiskunnallinen tukipilari – ilman järjestöjen aktiivista työtä ihmisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja turvallisuuden eteen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta näivettyisi. Siksi on tärkeää, että me pystymme vahvistamaan järjestöjen toimintaedellytyksiä nyt ja tulevaisuudessa.

Koronapandemia jättää suomalaiseen yhteiskuntaan pitkät jäljet sosiaalisen velan ja hyvinvointivajeen muodossa.

Pandemian jälkihoidossa tarvitaan myös järjestöjen arvokasta työtä. Järjestöt välittävät hyödyllistä tietoa jäsenilleen sekä tarjoavat arvokasta vertaistukea. Järjestöt torjuvat myös yksinäisyyttä ja syrjäytymistä järjestämällä muun muassa kerhoja, ystävätoimintaa ja virkistystä. Voidaan myös todeta, ettei sote-uudistus voi onnistua ilman järjestöjen työtä, sillä järjestöissä tehdään sellaista yhteiskunnallisesti tärkeää ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työtä, mitä mikään muu taho ei yhteiskunnassa hoida tai järjestä.

Suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten kannalta on tärkeää, että varmistamme kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet tulevaisuudessakin. Yksi keskeinen kysymys koskee kansalaisjärjestöjen rahoitusta muuttuvassa toimintaympäristössä.

Yksi järjestöjen toimintaan vaikuttava muutos koskee rahapelituottojen vähenemistä. Aiemmin iso osa rahapelituotoista on kohdennettu kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseen.

Tuottojen vähentyessä hallitus on joutunut kompensoimaan menetystä edunsaajille. Tänä vuonna parlamentaarinen seurantaryhmä on päässyt sopuun uuden rahoitusmallin käyttöönotosta. Uusi malli tulee käyttöön vuoden 2024 alkaen. Mallissa Veikkauksen voittovarat tuloutetaan valtiolle yleiskatteellisena ilman korvamerkintää käyttökohteesta. Nykyisin Veikkaukselta avustusta saavien tahojen rahoituksesta päätetään jatkossa osana normaalia valtion budjettivalmistelua. SDP:lle on tärkeää varmistaa, että järjestöjen autonomia ja pitkäjänteiset toimintaedellytykset säilyvät. Autonomia ja vapaus ovat tärkeitä elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan ainesosia ja siksi on varmistettava, ettei kansalaisjärjestöjen avustus joudu liiallisen poliittisen ilmapiirimuutoksen tai ohjauksen alaisuuteen.

Pysytään yhtenäisenä kansakuntana!

Suomi on aina pärjännyt toinen toisistaan välittämisen, luottamuksen ja yhdessä tekemisen avulla. Nämä ovat sellaisia vahvuuksia, joista emme voi nyt epävarmoina aikoina missään tapauksessa luopua. Erilaisista näkökannoista huolimatta onkin tärkeää, ettei tahallista vastakkainasettelua synny eikä sitä synnytetä. Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että tulevista ulko- ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuista riippumatta pysymme yhtenäisenä kansankuntana.

Toivotan kaikille hyvää vappua; työväen, ylioppilaiden ja kevään juhlaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Merja Mäkisalo-RopponenKansanedustaja, Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän puheenjohtaja

Puh:050 357 9090

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Ulkoasiainvaliokunnan sd-edustajat: Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä17.5.2022 09:37:03 EEST | Tiedote

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä valtioneuvoston turvallisuusympäristön muutosta ja Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin liittoon käsittelevistä selonteoista. Valiokunnan jäsenten, SDP:n kansanedustajien Erkki Tuomiojan, Kristiina Salosen, Kimmo Kiljusen ja Johannes Koskisen mukaan valiokunta on tehnyt huolellisen arvion toimista Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi.

SDP:n Anneli Kiljunen: Naton jäsenyys antaa voimakkaan pidäkkeen sotilaallisen voiman käyttämiselle Suomea vastaan16.5.2022 16:08:24 EEST | Tiedote

Eduskunnassa tänään käytävässä lähetekeskustelusta valtioneuvoston selonteosta Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) kertoo äänestävänsä Naton jäsenyyden puolesta, koska toivoo jäsenyyden ehkäisevän sotilaallisen hyökkäyksen Suomeen ja mahdollistavan näin turvallisemman elinolosuhteet kansalaisille elää Venäjän naapurustossa. Kiljunen korostaa puheenvuorossaan myös rauhan edistämisen ja yhteistyön merkitystä myös tulevaisuudessa.

Kansanedustaja Eloranta: Pienen maan suurin voima on yksimielisyys16.5.2022 13:53:21 EEST | Tiedote

Eduskunta on tänään aloittanut keskustelunsa valtioneuvoston esityksestä hakea Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä. Tätä ennen olemme eduskunnan valiokunnissa ripeällä tahdilla käsitelleet valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta, joka annettiin eduskunnalle kuukausi sitten 14.4. eli juuri ennen pääsiäistä. Samaan aikaan suomalaisten enemmistö on asettunut Natoon liittymisen kannalle. Myös Sdp:n eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto on päättänyt tukea Suomen Nato-jäsenyyttä.

SDP:n Kymäläinen: Nato-jäsenyydellä takaamme Suomen turvallisuutta ja vakautta16.5.2022 12:09:58 EEST | Tiedote

Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) tukee täysin Suomen hakemista Naton jäseneksi. Koronatartunnan vuoksi hän ei pääse eduskunnan täysistuntoon keskustelemaan ja äänestämään asiasta. Eduskunta käsittelee tänään valtioneuvoston selontekoa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon, Natoon. Kymäläinen on ilmoittanut kannattavansa jäsenyyttä jo vuodesta 2015 lähtien.

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe valtioneuvoston selonteosta liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon16.5.2022 10:20:32 EEST | Tiedote

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon, lähetekeskustelu 16.5.2022 Kansanedustaja Mika Kari Arvoisa puhemies, SDP:n eduskuntaryhmä antaa vahvan tukensa Suomen jäsenyydelle Pohjois-Atlantin liitossa. Suomi on läpi menneiden vuosikymmenten vahvistanut omaa puolustustaan ja rakentanut puolustuskumppanuuksia liittoumien ulkopuolella. Olemme viisaasti pitäneet kiinni mahdollisuudesta liittyä Natoon, jos turvallisuusympäristömme merkittävästi muuttuu ja jos jäsenyyden tuoma turva nähdään liittoutumattomuutta vahvemmaksi. Arvoisa puhemies, Sen aika koitti helmikuussa Venäjän aloitettua laajamittaisen sodan Ukrainaa vastaan vastoin kansainvälistä oikeutta ja Venäjän itsensä allekirjoittamia sopimuksia. Suomi hakee Natosta turvaa siltä arvaamattomuudelta ja epävakaudelta, jota naapurimaamme nyt edustaa. Tähän olemme päätyneet kevään aikana valtiojohtomme luotsaamana. Presidentin, pääministerin ja hallituksen osoittama johtajuus a

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme