SDP:n Mika Kari: Jotta hybridiuhkiin voidaan vastata, pitää lainsäädännössä varautua myös niihin tilanteisiin, joita emme osaa vielä kuvitella

Suomen sisäinen turvallisuus on kiinteässä yhteydessä ulkoiseen turvallisuuteen. Hybridivaikuttaminen voi olla mitä vain troijalaisesta puuhevosesta palveluestohyökkäykseen. Jotta Suomeen kohdistuviin hyökkäyksiin voidaan vastata, on meidän lainsäädäntömme oltava riittävän joustava ja laaja-alainen. Ennakoimattomat tilanteet vaativat nopeaa toimintaa ja viranomaisten sujuvaa yhteistyötä. Tilanteen ollessa päällä ei aikaa voi hukata viranomaisten toimivaltuuksien rajanvetojen pohtimiseen, vaan meidän on voitava ryhtyä toimeen saman tien.

Eduskunta käsittelee hybridivaikuttamista osana sisäisen turvallisuuden selontekoa. Selonteko on ensimmäinen, jonka valmistumista on seurannut parlamentaarinen työryhmä, ja minulla oli kunnia toimia tuon työryhmän puheenjohtajana. Pidän parlamentaarista lähestymistapaa viisaana. Ennakoiva yhteistyö on yhteisen onnistumisen perusta.

Sisäisen turvallisuuden takaavan rahoituksen on oltava aina kestävällä pohjalla. Siitä on huolehdittava ylivaalikautisesti parlamentaarisen laajalla tuella. Turvallisuus ei ole teema, jonka merkitys muuttuisi vaalikausien tai hallituksen värin myötä. Siitä on huolehdittava pitkäjänteisesti kaikissa tilanteissa. Sisäisen turvallisuuden varmistaminen onkin sekä pitkän, että lyhyen aikavälin asia. Pitkällä aikavälillä varaudumme kaikin mahdollisin keinoin, jotta tarpeen tullen pystymme toimimaan nopeasti.

Selonteon pohjalta nousee lainsäädäntötarpeita. Suomi on oikeusvaltio, jossa viranomaisten toimivaltuudet perustuvat lakiin. Lainsäädännön on oltava luonteeltaan riittävän laaja-alaista ja joustavaa, jotta se antaa viranomaisille mandaatin toimia ennakoimattomissakin tilanteissa.

Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, joka kattaa kaikki yhteiskunnan eri tasot. Rajaturvallisuus on yksi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhdistävistä teemoista. Pidän tärkeänä, että sisäisen turvallisuuden selonteossa varaudutaan hybridivaikuttamisen jatkumiseen. Keskeistä on, ettei yhteiskuntaan synny sellaisia sisäisiä jakolinjoja, joita ulkoinen toimija voi tässä mielessä hyödyntää. On myös huolehdittava siitä, ettei jakolinjoja synny myöskään ulkoisen vaikuttamisen seurauksena. Monialaisiin hybridiuhkiin varautuminen edellyttää yhteistä tilannekuvaa ja ennakointitoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä.