SDP:n Mika Kari: MAL-rahoituksen pitkäjänteisyys on turvattava

Kansanedustaja Mika Kari ei lämpene keskustan suunnalta tulleeseen ehdotukseen purkaa tietyille kaupunkiseuduille kohdennettu maankäytön, asumiseen ja liikenteen (MAL) sopimusmenettely ja sen rahoitus. Keskustan ehdotus ei huomioi kaupunkiseutujen erityisasemaa kasvun moottoreina. Jotta kasvuun päästään kiinni, tarvitaan poukkoilun sijaan pitkäjänteistä ja tarkkaan harkittua kumppanuutta valtion ja alueiden kesken.

- Tarvitaan kohdennettuja hankkeita rahan kylvämisen sijaan. MAL-sopimuksiin sisältyvää rahoitusta ei tule ripotella keskustan ehdotuksen mukaisesti pitkin maita ja mantuja. Lahden seudulle MAL-sopimukset avaavat täysin uusia mahdollisuuksia kasvun vauhdittamiseksi, niistä tulee pitää kiinni jatkossakin, toteaa SDP:n kansanedustaja ja Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Mika Kari.

Kaupunkiseutujen merkitys koko Suomen työllisyyden ja talouskasvun vetureina on kiistaton. MAL- sopimusalueet kattavat 55 prosenttia Suomen asukkaista kaupunkiseuduilla. Valtion ja kaupunkiseutujen välisillä MAL-sopimuksilla tuetaan kuntien ja valtion välistä yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. 

Yli vuosikymmenen kovan yrittämisen jälkeen sopimukset laajenivat vihdoin tänä kesänä kolmeen uuteen alueeseen, mukaan lukien Lahden kaupunkiseutu. Nyt päätetyt MAL-sopimukset ovat voimassa vuoteen 2031. Karin mukaan sopimusmenettelyä ei tule vaarantaa. sillä ennusteiden mukaan väestönkasvu 2030- luvulla tulee entisestään keskittymään kaupunkiseuduille. 

- MAL-sopimusten rahoituksella pystytään merkittävästi tukemaan alueita niiden kasvupaineissa. Panostuksia tarvitaan erityisesti alueilla, joilla on edellytykset kasvaa, kuten Lahdessa. Kasvun tukeminen toimii koko Suomen talouskasvun vauhdittajana ja vähentää kestävällä tavalla valtion budjetin alijäämää ja korjaa rakenteellista kestävyysvajetta, toteaa Kari.

Tällä viikolla julkaistu valtionvarainministeri Annika Saarikon (kes.) budjettiehdotuksen loppusumma on 63,2 miljardia euroa. Ehdotus on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Budjettiehdotuksen mukaan nyt olisi panostettava nimenomaan pitkän aikavälin kasvuun, joka uhkaa hidastua 1-1,5 prosentin haarukkaan.