- Maailma muuttui vuosi sitten 24. päivä helmikuuta. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan toi sodan takaisin Euroopan maaperälle. Putin ei saavuttanut nopeaksi kaavailemaansa voittoa – vastassa olivat itsenäisyyttään ja omaa maataan puolustamaan nousseet ukrainalaiset. Nyt, kun Ukraina jatkaa rohkeaa puolustustaisteluaan entistä kovemmissa olosuhteissa, on meidän osoitettava tukemme Ukrainalle ja sen kansalle kaikin mahdollisin keinoin, Kari sanoo. 

- Sodan hinta on ollut raskas. Takana on kaksitoista kuukautta sotaa ja kasvava määrä siviiliuhreja sekä tuhoutunutta infrastruktuuria. Muistamme sodan vuosipäivänä Ukrainan sodan uhreja ja kaikkia niitä, jotka ovat menettäneet kotinsa tai läheisensä sodan myötä. Eduskunta kunnioittaa Ukrainaa hiljaisella hetkellä täysistunnossaan tänään klo 13. Rohkaisen kaikkia suomalaisia liittymään tähän muistohetkeen, Kari jatkaa. 

Suomi seisoo Ukrainan tukena.

- Suomi seisoo Ukrainan tukena nyt ja niin kauan kuin on tarpeen. Ukrainalle antamamme tuki on pitänyt sisällään niin humanitaarista kuin sotilaallista apua. Ja kun sen aika koittaa, tulee Suomi auttamaan myös Ukrainan jälleenrakennuksessa ja ukrainalaisten tulevaisuuden vaalimisessa. 

Tahtoa puolustaa omaa maata tarvitaan edelleen.

- Jännite lännen ja Venäjän välillä kasvaa edelleen. Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan on ollut samalla hyökkäys niitä perustavaa laatua olevia periaatteita vastaan, joihin olemme Euroopassa luottaneet. Suomi teki omat johtopäätöksensä Venäjän arvaamattomasta toiminnasta hakeutumalla puolustusliitto Naton jäseneksi. Suomi ja Ruotsi tulevat olemaan Natoon liittyessään vakauden tuottajia – ei sen kuluttajia. Pohjoisen alueen ja Euroopan vakaus on meille tärkeimpiä mahdollisia päämääriä, jonka puolesta toimimme, Kari sanoo.

- Ukrainan menestyksekäs puolustustaistelu ja peräänantamattomuus osoittavat, että tahtoa puolustaa omaa maata tarvitaan edelleen. Tämä tulee muistaa myös meillä Suomessa. Kukaan muu kuin me itse ei viime kädessä tule kantamaan vastuuta isänmaamme turvallisuudesta. Maanpuolustuksemme lainalaisuudet pysyvät ennallaan Naton jäsenenäkin. Suomen puolustusratkaisu tulee jatkossakin pohjaamaan yleiseen asevelvollisuuteen, hyvin koulutettuun laajaan reserviin, koko maan puolustamiseen ja vahvaa maanpuolustustahtoon, Kari päättää.