- Jos tällaista kehitystä edistettäisiin, palattaisiin ajassa 100 vuotta taaksepäin. Suomalaisissa yrityksissä katsotaan kuitenkin eteenpäin ja tämän päivän tärkein satsaus onkin työhyvinvointiin panostaminen. Työaikoihin liittyvät kokeilut ovat hyvä esimerkki tästä. Kalevi Sorsa -säätiön julkaisun esillä pitämä malli toimii myös pakkotahtisessa prosessissa, jos on halukkuutta tehdä esimerkiksi 12 tunnin työvuoroja esimerkiksi metsäteollisuudessa. Kaksi työntekijää voi keventää 6+6 tuntia, mutta yksi työntekijä voi tehdä vaikka 12 tuntia, jos haluaa pidemmän vapaan. Tämä antaa vaihtoehtoja variaatioille, kommentoi Malm.

Edellisen hallituskauden kiky-sopimus lisäsi työaikaa, mutta ei tuottavuutta. Ennen kikyä tuottavuus oli nousussa, mutta sen tultua voimaan tuottavuus lähti laskemaan. Kikyn tarkoituksena oli työn yksikköhintakustannusten laskeminen ja sosiaaliturvamaksujen siirtäminen työnantajilta työntekijöiden harteille. Samalla aikavälillä myös yritysten t&k-investoinnit laskivat ennätysalas. Nyt suunta on toinen.

- On erittäin hyvä, että tästä tuottavuuden ja työajan kysymyksestä puhutaan. Työssä jaksaminen on parasta polttoainetta tuottavuudelle. Mielestäni työelämää kannattaa ennemmin muuttaa sellaiseksi, että työssä jaksaa koko työuran kuin tehdä siitä niin uuvuttavaa, että jossain vaiheessa terveys ja jaksaminen on koetuksella. Työhyvinvoinnin edistäminen ja parantaminen ovat lääkkeitä työn tuottavuuden parantamiseen, Malm sanoo.

Aiemmin työajan lyhentämiskokeiluja on tehty esimerkiksi Saksassa Porschen Zuffenhausenin tehtaalla. Siellä viikkotyöaika laskettiin 34 tuntiin ja työn tuottavuus parani vuositasolla 6 prosenttia. Positiivinen vaikutus on ollut merkittävä molemmin puolin.

- Tämä vanha uutinen tekee minut edelleen iloiseksi. Rohkeita kokeilijoita maailmalla on jo ollut, mutta milloin Suomi uskaltautuu mukaan? Sen sijaan, että puhumme jatkuvasta työssä olemisesta, työehtojen heikennyksistä ja ylipäätään kaikista mahdollisista heikennyksistä työntekijän asemaan, voisimme oikeasti kiinnittää huomiota työssä jaksamisen ja työskentelyolosuhteiden parantamiseen sekä johtamiskulttuurin muutoksiin. Ne ovat juuri niitä asioita, mitkä työpaikoilla vaikuttavat työntekijöiden parempaan työn tuottavuuteen. Kun ihmisellä on hyvä olla töissä, hänen panoksensa työnantajalle on positiivinen. Tätä me tarvitsemme enenevässä määrin, painottaa Malm.