SDP:n Niina Malm: Toimia työntekijöiden alipalkkauksen kitkemiseksi

Työntekijöiden alipalkkaus on vakava epäkohta, johon on puututtava aiempaa tehokkaammin. Työntekijöiden hyväksikäyttöä ja palkatonta työtä on ilmennyt esimerkiksi ravintola- ja rakennusalalla. Viimeisin jäävuoren huippu on Pohjanmaan Närpiössä ilmi tullut tapaus, jossa ravintola- ja elintarvikeyrityksiä pitävää vietnamilaista pariskuntaa epäillään useita vuosia jatkuneesta törkeästä kiskonnasta.

Hallitus on sitoutunut selvittämään uusia keinoja puuttua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen. Hallitus käynnistää lainvalmistelun työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuuden laajentamiseksi koskemaan kiskontaa ja petosta, jotta poliisin tietoon tulisi entistä useampi vakava alipalkkaustapaus, sekä alipalkkauksen säätämistä seikaksi, josta työsuojeluvalvonta voi antaa kehotuksen. 

Valitettavasti vain pieni osa hyväksikäyttö- ja ihmiskauppatapauksista tulee poliisin tietoon. Yksi syy on, että uhrit eivät välttämättä uskalla tai pysty olemaan yhteydessä viranomaisiin. Hyväksikäytön uhreina ovat yleensä ulkomaalaiset työntekijät, nuoret ja vammaiset työntekijät. Tapaukset johtavat myös harvoin syytteisiin, sillä todistustaakka ei ole riittävä ja lainsäädäntö liian tulkinnanvarainen. Siksi on tärkeää toimia.

Tapausten esiintuloa voitaisiin parantaa esimerkiksi varmistamalla rikoslain työsyrjintärikosten, kiskonnan sekä petoksen tunnusmerkistön ajantasaisuus ja huolehtimalla siitä, että niiden soveltamiseen vakavissa alipalkkaustilanteissa ei liity tulkinnanvaraisuutta. Samoin työrikosten vanhentumisaikoja tulisi pidentää, jolloin monimutkaisissa alipalkkaustapauksissa syyteoikeus ei ehtisi vanhenemaan ennen kuin asia on poliisin ja syyttäjän toimesta asianmukaisesti tutkittu. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö toteuttavat selvityksen ammattiliitoille annettavasta ryhmäkanneoikeudesta.