-Meillä on nuoria, jotka eivät jaksa työelämässä. Meillä on sairaita, jotka sinnittelevät työelämässä. Meillä on ruuhkavuosissa painivia työikäisiä, jotka asuntolainan takaisinmaksun kanssa tekevät ylitöitä ja käyvät töissä kipeänä. Meillä on viisikymppisiä osaavia työttömiä, jotka eivät kelpaa työmarkkinat työnantajiksi ja meillä on maahanmuuttajia, joita kukaan ei edes kutsu haastatteluun sukunimen takia. Meillä on osatyökykyisiä, osa-aikaisia, nollatuntisopimuksilla työskenteleviä ja joustavalla jaksotyöajalla työskenteleviä, muistuttaa Niina Malm.

Malm ehdotti jo vuonna 2012 Metalliliiton liittokokouksessa seuraavaa: "Esitän, että alle 10-vuotiaan lapsen ollessa vaikeuksissa tai perheen kriisissä jommalla kummalla vanhemmista olisi mahdollista olla kotona ansiosidonnaisella päivärahalla 3 kuukautta ilman työsuhteen katkeamista."

-Perheet kohtaavat vaikeuksia, kuten vakava sairastuminen, mielenterveyden ongelmat, kuolema, ero. Silloin perhe tarvitsee tukea, apua ja joustoa. Työelämän on joustettava, jotta ihmiset jaksaisivat eläkeikään asti työssä. Nuorisobarometrin mukaan nuoret ovat jo ennen työelämään astumista huolissaan jaksamisestaan! Ajatelkaa tätä riittämättömyyden tunnetta, sanoo Niina Malm.

Miten me kannustamme tulevia sukupolvia ja autamme nyt vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä työelämässä on vakava kysymys Malmin mukaan. Siksi siitä on myös keskusteltava.

-Tämä on huomattu myös SDP:n puoluekokousaloitteissa, jossa lapsen tilapäinen hoidontarve muutettaisiin niin, että lapsen yläikäraja olisi vähintään 13 vuotta ja jos kyseessä on eritystarpeinen lapsi niin ikärajaa ei olisi ollenkaan.

-Vahvan tehtävä on puolustaa heikompaa, niin myös työelämässä, korostaa Niina Malm