Sdp:n varapuheenjohtaja Niina Malm pitää työelämässä lisääntynyttä henkistä kuormittavuutta vakavana ongelma, johon on työmarkkinaosapuolten ja valtion syytä puuttua viivytyksettä.

Malm viittaa tuoreeseen työolobarometriin, jonka mukaan palkansaajista 12 prosenttia koki kroonista väsymystä aina tai usein ja 37 prosenttia joskus. Innottomuudesta ja keskittymisvaikeuksista kärsi yli 40 prosenttia palkansaajista ainakin joskus.

Työuupumuksen oireista kysyttiin viime vuotta koskevassa työolobarometrissa ensi kertaa. Vuodesta 1992 asti vuosittain tehty kysely seuraa työelämän laadun kehitystä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta.

-Digitalisaatio ja tietotyön yleistyminen eivät näytä tuottavan niin myönteisiä tuloksia kuin on usein kehuttu. Barometrin mukaan kiire oli tavallinen osa palkansaajien työn arkea: liki kolmasosa työskenteli päivittäin kiireen alaisena. Kiire kuormittaa ja väsyttää. Pahimmassa tapauksessa se ajaa ihmisen sairauslomalle tai kokonaan pois työmarkkinoilta, Malm sanoo.

Työuupumuksen oireet olivat yhteydessä kiireen kokemukseen, stressiin sekä työn henkiseen rasittavuuteen. Barometrin mukaan naiset kokivat uupumuksen oireita useammin kuin miehet ja toimihenkilöt yleisemmin kuin työntekijät.

-Tasa-arvo ei ole myöskään työpaikoilla lisääntynyt odotetusti ja toivotusti. Työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin heijastuu myös työoloihin. Tässä on tehtäväkenttää niin työnantajien kuin palkansaajienkin edustajille, Malm toteaa.

Työolobarometrin mukaan naisilla on järjestelmällisesti miehiä heikommat vaikutusmahdollisuudet työhönsä, työajat joustavat heikommin, henkinen kuormitus on suurempaa ja fyysisen väkivallan kokemus yleisempää kuin miehillä. Naiset olivat niin ikään tyytymättömämpiä palkkansa kannustavuuteen kuin miehet.

Jotain myönteistäkin Malm barometrista ilokseen löytää: Suurin osa palkansaajista koki oppimismahdollisuutensa työpaikalla hyviksi, vaikka koulutukseen osallistuminen ja työssä opiskelu olivat hieman vähentyneet edellisvuodesta.

-Palkansaajista kaksi kolmesta oli joustavan työaikajärjestelmän piirissä, vaikka elinkeinoelämä ja erityisesti Suomen Yrittäjät jankuttavat jatkuvasti joustamattomista työehdoista. Työaikojen yleinen joustavuus oli päinvastoin hieman lisääntynyt, Malm toteaa.