SDP:n Nurminen: Uudenmaan soterahoitukseen liittyvät väitteet eivät pidä paikkaansa

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Ilmari Nurminen ottaa osaa Helsingin Sanomien artikkelin (24.10.) nostamaan keskusteluun sote-uudistuksen rahoituksesta ja oikoo artikkelissa esitettyjä väitteitä.

- Kokemukseni mukaan on hyvä, että soten rahoituksesta keskustellaan. Mediassa heitellään hyvin erilaisia lukuja ja väitteitä rahoituksesta. Se on ymmärrettävää, sillä kyseessä on hyvin monitahoinen ja vaikea kokonaisuus. Keskustelua tulee jatkaa, jotta ennakkoluuloja voidaan hälventää ja korjata virheellisiä tietoja, Nurminen toteaa.

HS:ssa esitetyt väitteet Uudenmaan soterahoituksen 300 miljoonan leikkauksista Nurminen toteaa virheellisiksi.

Soten kokonaisrahoitus on nykyisellään 19,9 miljardia euroa ja reaalikasvu palvelutarpeen perusteella vuosina 2022-29 tulee olemaan vähintään 1,7 miljardia euroa vuotuisella 1,2 % kasvulla. Sen päälle valtio tekee alueille täysimääräisen inflaatiokompensaation ja korvauksen kaikista lakisääteisistä uusista toiminnoista.

Esimerkiksi Uudellamaalla vaikuttaa rahoitukseen eniten väestönkasvu, joka on ollut vuosittain n. 1 %. Kasvanut väestö tuo mukanaan hoidon tarvetta, joka on rahoituksen perusteissa huomioitu hyvin monipuolisesti. Esimerkiksi syöpäsairaudet ja ikääntyvän väestön silmäsairaudet lisäävät rahoitusta. Kaikkiaan 50 sairautta huomioidaan rahoituksessa ja muita perusteita on yli 80. Yksi niistä on vieraskielisen väestön osuus, joka kasvaa erityisesti Uudellamaalla.

- Kokonaisuutena Uudenmaan viiden sote-alueen rahoitus kasvaa, mutta johtuen siitä, että alueen väestö on nuorempaa ja terveempää kuin itäisessä Suomessa, on kasvu hieman muita alueita hitaampaa. Leikkauksista puhuminen tässä yhteydessä on kuitenkin harhaanjohtavaa, Nurminen sanoo.

- Pidän myös vastuuttomana pelotella terveydenhuollon henkilöstön irtisanomisilta tai luoda uhkakuvia, että syöpäpotilaat eivät saisi hyvää hoitoa. Väestömäärän ja hoidon tarpeen kasvun ja sitä myöten rahoituksen kasvamisen perusteella on selvää, että väitteet eivät pidä paikkaansa. Päinvastoin, henkilöstön tarve kasvaa tulevaisuudessa, Nurminen muistuttaa.

- Nykyinen ”sote-malli”, jossa terveydenhuollon rahoitus Suomessa on kuntien vastuulla, on johtanut kansalaisten välisiin eriarvoisuuteen eri kunnissa asuvien kesken ja isoihin ulkoistuksiin. Tämä on nyt vihdoin korjattava ja tähän Marinin hallituksen esitys nimenomaan vastaa, Nurminen sanoo.