Kansanedustaja Paula Werning (sd) pitää kansalaisaloitetta susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta hyvänä asiana. Kansalaisaloite oli eduskunnassa käsittelyssä eilen.

Tällä hetkellä susien kannanhoidollisen metsästyksen edistämisessä on kyse EU:n ja kansallisen lainsäädännön soveltamisesta huomioon ottaen EU:n oikeuskäytännön. Lainsäädännön soveltamista ja täytäntöönpanoa koskeva työ on jo käynnissä ministeri Lepän asettamissa työryhmissä.

- Työryhmän ratkaisun mukaisesti on hyvä määritellä sudelle suotuisa suojelutaso. Tämä on tutkimukseen perustuva raja-arvo, jolloin kanta on elinkelpoinen. Kannanhoidollinen metsästys voidaan sallia, jos susikanta ylittää tämän raja-arvon, Werning toteaa.

Puhuttaessa susien metsästyksestä, on siihen löydettävä tasapainoinen ratkaisu. Kannanarvioinnin menetelmiä tulee kehittää yhä enemmän.

- Samalla, kun turvataan asukkaita ja omaisuuden suojaa, on otettava huomioon myös susien uhanalaisuus ja niiden laiton metsästys. Kansalaisaloitteen mukaisesti pidän tärkeänä, että maaseudulla asuvien ihmisten ja kotieläinten turvallisuuteen panostetaan. Lisäksi on otettava huomioon elinkeinon harjoittaminen ja kansainvälisestikin ainulaatuisen metsäpeurakantamme suojelu. Myös metsästyskoirien työskentely on turvattava ja metsästyskulttuuria vaalittava, Werning sanoo.

Susikanta on levinnyt yhä enemmän ihmisten asuinaluille, jotka sijaitsevat kaupunkien ja kyläkeskusten läheisyydessä. Ihmisarkuuden puute näkyy susien käyttäytymisessä selvästi.

- On tärkeää, että erityisesti lasten ja kotieläinten, kuten koirien turvallisuus asetetaan etusijalle ja siihen panostetaan. Susien tulo pihaympäristöön on huolestuttava ilmiö. Normaalisti susi pelkää ihmistä ja olisikin hyvä myös pohtia ihmisten omaa käyttäytymistä ja sitä, että totutammeko itse toiminnallamme sudet esimerkiksi ihmisten tuoksuun. Näihin haasteiden ratkaisemiseksi tulisi yhdessä löytää ratkaisuja, Werning painottaa.

Werningin mukaan poikkeuslupaprosessia tulisi kuitenkin sujuvoittaa jatkossa enemmän. Esimerkiksi susivahinkojen korvaukset tulisi maksaa nopeasti ja täysimääräisesti niistä kärsiville. Lisäksi tarvitaan myös lisää suurpetoneuvojia susiongelman ratkaisemiseksi.