SDP:n Paula Werning: Uusia toimia kotitalouksien velkaantumisen torjumiseksi

Kansanedustaja Paula Werning (sd.) pitää merkittävänä parannuksena taloyhtiölainojen takaisinmaksuajan lyhentämistä 30 vuoteen samoin kuten asuntoluottojen enimmäismaksuaikaakin. Eduskunta päätti tänään täysistunnossa asiasta. Laki astuu voimaan 1.7.2023.
Kotitalouksien velkaantuneisuus on viime vuosien aikana noussut ennen näkemättömän korkeaksi. Uudet säännökset ehkäisevät jatkossa kotitalouksien asuntoluottojen maksuaikojen pidentymistä ja kotitalouksien ylivelkaantumista. Sääntely tulee myös kattamaan muiden luotonantajien kuin luottolaitosten myöntämät asuntoluotot.
- Tämä Marinin hallitusohjelman mukainen kirjaus tulee hillitsemään liiallista luotonantoa erityisesti taloyhtiöille. Lisäksi ne tulevat edistämään asiakassuojaa sekä parantamaan muun kuluttajaluotonannon myöntämiskäytäntöjä, Werning linjaa.
Uudiskohteen ostajalle on jatkossa turvattava selkeä tiedonsaanti asuntoyhteisölainasta eli taloyhtiölainasta.
- Asunnon kokonaishinta on aina ilmoitettava ymmärrettävästi ja vertailukelpoisesti niin että ilmoituksesta selviää, millaiset kulut lainasta ja tontin vuokrasta aiheutuu, Werning sanoo.
Asuntoyhteisölainojen luottosopimus ei saa sisältää lyhennysvapaita ensimmäisen viiden vuoden aikana siitä, kun rakentamisvaihe on päättynyt.
- Luottosopimuksessa voidaan kuitenkin sopia erikseen enintään 12 kalenterikuukauden pituisesta lyhennysvapaasta rakentamisvaiheen päättymisestä lukien sekä tilapäisistä maksujärjestelyistä, jotka ovat välttämättömiä asunto-osakeyhtiön maksuvalmiuden turvaamiseksi, Werning toteaa.
Werning huomauttaa lisäksi siitä, että maksukyvyttömyysriskien hallintaa koskevaa sääntelyä tehostetaan.
- Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että luotonantajan liiketoimintamalli ei mahdollista luoton myöntämistä sellaisille kuluttajille, joiden maksukyvyttömyysriski on kohtuuttoman korkea. Pidän tärkeänä, että enimmäismäärää koskevan sääntelyn myötä yhä suurempi osa kotitalouksien luotoista tulee luottokelpoisuuden arvioinnin piiriin.
Lain valvonta siirtyy Etelä-Suomen aluehallintovirastolta Finanssivalvonnan alle.
Yhteyshenkilöt
Paula WerningKansanedustaja
Puh:050 514 4887Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
Kim Berg (SDP): Regeringen kan inte längre blunda för välfärdsområdenas finansieringsproblem2.11.2025 12:48:13 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas ekonomi har hamnat i ett ohållbart läge, vilket hotar tillgången till social- och hälsovårdstjänster. Riksdagsledamot Kim Berg (SDP) kräver att regeringen omedelbart vidtar åtgärder för att rätta till finansieringslagen.
SDP:n Kim Berg: Hallitus ei voi enää sivuuttaa hyvinvointialueiden rahoitusongelmaa2.11.2025 12:48:13 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden talous on ajautunut kestämättömään tilanteeseen, mikä uhkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Kansanedustaja Kim Berg (SDP) vaatii hallitusta ryhtymään kiireellisesti toimiin rahoituslain korjaamiseksi.
Kim Berg vald till vicepresident för Nordiska rådet30.10.2025 15:31:53 EET | Pressmeddelande
Nordiska rådet har valt riksdagsledamot Kim Berg (SDP) till rådets vicepresident. Till president valdes Ville Väyrynen (Saml). Berg fungerar som vicepresident under år 2026, då Finland och Åland är ordförandeland i Nordiska rådet.
Kim Berg Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi30.10.2025 15:31:53 EET | Tiedote
Pohjoismaiden neuvosto on valinnut kansanedustaja Kim Bergin (SDP) neuvoston varapresidentiksi. Neuvoston presidentiksi valittiin Ville Väyrynen (Kok.). Berg toimii varapresidenttinä vuonna 2026, jolloin Suomi ja Ahvenanmaa ovat Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.
SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan30.10.2025 12:45:24 EET | Tiedote
Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pid
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
