SDP:n Paula Werning: Yksinasuvien erityispiirteet jäävät unholaan poliittisessa keskustelussa  

Yksinasuvia ei useinkaan tunnisteta ryhmänä, vaan heidät nähdään massana, jotka väliaikaisesti ovat tässä elämänvaiheessa.

- Yksinasuminen on kuitenkin monelle elämäntapa. Se voi olla oma valinta tai sitten johtua jostain muusta elämäntilanteesta. Joskus siihen ei myöskään ole ollut mahdollista itse vaikuttaa. Ehkäpä joissain tilanteissa voidaan puhua sinkkuelämästä eräänlaisena trendinä, Werning toteaa.

Yksinasuvia on kaikissa ikä- ja tuloluokissa sekä erilaisissa elämäntilanteissa. Suurin osa yksinasuvista on työikäisiä, osa myös perheellisiä. Osalla yksineläväistä ei ole elämässä merkittävää ihmissuhdetta tai läheistä perhettä.

- Yksinelävien skaala on erittäin laaja. Yksinelävissä on opiskelijoita, työssäkäyviä, työttömiä ja eläkeläisiä. On myös eronneita, sinkkuja, parisuhteessa olevia tai leskiä. Heillä voi olla lapsia, jotka asuvat toisen vanhemman luona tai ovat jo lähteneet omille teilleen. Yksineläviä ei voida luokitella tarkasti ainoastaan tiettyyn ryhmään, Werning listaa.

Suomessa yksinasuvia on kansainvälisesti vertaillen huomattavan suuri määrä. Heistä joka kolmas elää köyhyysrajan alapuolella.

- Tämä johtuu usein siitä, että mm. yksinasuvien asumiskulut ovat suhteessa suuremmat, kuin useamman hengen talouksissa. Etenkin suurimmissa kaupungeissa vuokra-asuntojen vuokrat ovat kivunneet kohtuuttomiksi viime vuosien aikana. Helsingissä alle 30 m2 asunnon vuokra on useimmiten 750 euroa tai enemmän. Ja tämän vuoksi moni yksinasuva on pakotettu asumaan pienissä asunnoissa eikä heillä anneta mahdollisuutta asumismuodon ja lisäneliöitten valintaan, Werning sanoo.

Tukijärjestelmissä yksinasuvilta jää puuttumaan etuja, joita parisuhteessa elävät saavat. Heillä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet niin asumismuotoon kuin muihinkin etuisuuksiin.

- Esimerkiksi vero- ja kotitalousvähennys syrjii yksinasuvia. Yksinasuva myös maksaa muutkin elämisenkulut yksin, kuten ruokakulut, kodin laitteet sekä sähkö-j a vesimaksut. Heillä on muuta väestöä enemmän toimeentulo-ongelmia ja myös korkeampi syrjäytymisriski, Werning painottaa.

Werningin mukaan jatkossa on yksinelävät huomioita paremmin. Eriarvoisuuteen tulee puuttua enemmän ja vähentää sen yhteiskuntakehitystä.

-On tärkeää, että yksinasuvien kohtuuhintaista asumista tuetaan enemmän. Lisäksi on pohdittava millä tavalla helpotetaan yksinasuvien elämisen kokonaiskustannuksia. Olisiko kenties verotuksessa mahdollista huomioida yksinasuvien tilanne ja ostovoiman parantaminen vai löytyykö muita keinoja ongelman ratkaisemiseksi? Mielestäni nämä asiat ovat tärkeitä saada kuntoon seuraavalla vaalikaudella, Werning toteaa.