SDP EDUSKUNTA

SDP:n Piritta Rantasen vappupuhe Jämsässä 1.5.

Jaa
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Vihdoin täällä, ihan oikeasti näkemässä Teitä ihmiset. Onpa ihanaa, että saan olla tässä teille puhumassa, pahimmassa tapauksessa tekisin tämän yksin omassa työhuoneessa vain videokamera seuranani. Se yksin tekeminen ja oleminen ei kuulkaas ole aina kovin helppoa tällaiselle sosiaaliselle ja toisten ihmisten seurassa viihtyvälle ihmiselle, eikä se ole varmasti helppoa ollut teillekään. Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet meille kaikille haastavia. Olemme kuitenkin selvinneet niistä. Nytkin maailman myllertäessä, meidän kaikkien on lupa toivoa ja odottaa, että rauha ja vakaus palaa nopeasti elämäämme ja että huomenna asiat ovat paremmin kuin tänään.

Me suomalaiset olemme sellaista kansaa, että haluamme tehdä asioita paljon itse. Arvostamme itse tekemistä sukupolvista riippumatta. Pandemian aikana saimme lukea lehdistä, kuinka neuloosi oli ottanut valtaa meistä monista eivätkä neulelangat meinanneet riittää kaikille halukkaille. Olemme lukeneet myös siitä, kuinka ihmiset innostuivat rakentamaan pihoilleen terasseja ja laittamaan pihasaunat kuntoon. Taisi tuossa naapurikunnassa kiuastehdas Harviakin tehdä kunnioitettavaa tulosta ja lisätä työpaikkoja ja kasvua tässä buumissa. Olemme aina arvostaneet sitä, että pärjäämme omatoimisesti ja teemme asioita itse. Mikäänhän ei ole niin hyvä kuin itse tehty.

Kulunut kolme vuotta on ollut elämässäni erikoista aikaa. Olen saanut olla päätöstenteon ytimessä seuraamassa ja tekemässä asioita hyvin nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tämän pandemian yhä jatkuessa ja Ukrainan sodan lisätessä epävarmuutta olemme silti tällä hallituskaudella onnistuneet monissa suurissa tavoitteissamme. Olemme onnistuneet mm. sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen läpiviemisessä, oppivelvollisuuden laajentamisessa ja hoitajamitoituksen parantamisessa. Asia, josta olen erityisen ylpeä, on työllisyysasteen nousu historiallisen korkealle tasolle 74 prosenttiin. Työllisyyden hoito on parasta talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Jokainen prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa tarkoittaa miljardia euroa julkisessa taloudessa lisää.

Työllisyyden hoito on ollut keskiössä myös täällä Jämsässä. UPM:n karmea uutinen Kaipolan tehtaan lopettamisesta vajaat kaksi vuotta sitten tuntui kuoliniskulta koko kaupungille ja merkittävä takaisku se oli koko Keski-Suomelle. Uutista seuraavana päivänä Jämsän kaupunki kutsui koolle kaikki merkittävät yhteistyökumppanit ja aloitti työn äkillisen muutoksen työryhmän kanssa. Tässä kuussa, liki kaksi vuotta myöhemmin tuo työryhmä päätti työnsä. Kaipolassa työ loppui 448 työntekijältä ja tässä kuussa tänä vuonna työttöminä työnhakijoina irtisanotuista oli enää 114 työntekijää. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden 448 työpäivän aikana 334 ihmistä on saanut uutta työtä, siirtynyt yrittäjiksi, on opiskelemassa uutta ammattia tai päässyt eläkkeelle. Sanoisin, että se on upea suoritus! Kiitos siis kaikille teille irtisanotuille rohkeudestanne ottaa elämässä uusi suunta ja tarttua toimeen kaiken sen surun ja järkytyksen jälkeen, joka meitä kaikkia kohtasi tehtaan lopettamispäätöksen jälkeen.

Kuinka tässä sitten oikein onnistuttiin?

Tärkeintä ei ole ollut yksin ja itse tekeminen, vaan tärkeintä on ollut kaikkien yhdessä tekeminen, vahva sitoutuminen ja nopea tarttuminen työhön. Näiden elementtien avulla Jämsään saatiin aikaiseksi tekemisen meininkiä, positiivinen ja tulevaisuuteen suuntautunut ja luottava ilmapiiri. Isku oli ja on edelleen kova, mutta se ei saanut liekkiä sammumaan.

Työ ei ole valmis. Työ paremman huomisen puolesta jatkuu edelleen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja kaikki työ uudistuvan ja kehittyvän teollisuuden ja työpaikkojen toimintamahdollisuuksien vahvistamiseksi on edelleen ratkaisevan tärkeää. Meidän on kyettävä helpottamaan työn vastaanottamista eri tilanteissa ja työnantajien on maksettava ammattilaisille oikeudenmukaista palkkaa. Mutta olkaamme ylpeitä siitä, kuinka olemme tästä selvinneet tähän saakka selvinneet ja kiitos kuluu kaikille mukana olleille toimijoille, mutta meidän on lupa odottaa huomiselta vielä enemmän.

Yhdessä sopiminen ja yhteistyöllä rakentaminen ovat olleet menestyksemme, vakauden ja hyvinvointimme kulmakiviä. Nyt tämä sopimisen kulttuuri tuntuu olevan koetuksella. Sopimusjärjestelmä ja sitä kautta työehtojen määräytyminen on haastettu työnantajapuolelta. Työehtojen oikeudenmukainen määräytyminen on ehdottomasti varmistettava oikeudenmukaisella tavalla myös jatkossa, tarvittaessa tähän on luotava lainsäädäntöä. Luottamukseen, sopimiseen ja neuvottelemiseen perustuvan kulttuurin vahvuus on kyky sopia isoistakin asioista. Koronan, ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen olemme uuden edessä koko yhteiskuntana. Vahvistuisiko yhdessä tekeminen ja parempien tulosten saavuttaminen työmarkkinoilla kolmikantaiseen sopimiseen palaamisella? Tällä hetkellä roolit eivät aina tunnu olevan selvät ja niistä olisi hyvä käydä keskustelu, jotta huomenna olisi paremmin kuin tänään.

Olemme kaikki seuranneet jännittyneinä niin pitkittyneen paperialan lakon etenemistä ja päättymistä, kuin vielä akuutissa vaiheessa olevaa julkisten alojen sopimista. Otsikoissa vahvasti näkyneet uutiset hoitajien lakosta, joukkoirtisanoutumisen uhasta, opettajien, päiväkotilaisten, laitoshuoltajien ja monien muiden tilannetta unohtamatta. Näissä kaikissa on osittain kyse rahasta ja palkasta, silti toivoisin, että rahan ja palkan rinnalla puhuttaisiin myös työhyvinvoinnista, työvoiman saatavuudesta ja sen pahenevista haasteista useilla aloilla. Hallituskaudella tehdyt tärkeät uudistukset edellyttävät onnistuakseen riittävää ja osaavaa henkilöstöä. Ammattitaitoisten ihmisten riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi tarvitsemme useita toimia.

Kyllä, kyllä me tarvitsemme kattavan pitkän aikavälin palkkasuunnitelman lisäksi paljon tekoja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi eri aloille. Työvoimapula on totta sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi, niin sivistyksen kuin teollisuuden ja matkailunkin sektoreilla. Hyvinvointivaltiomme perusta on työ ja sen tekeminen. Töitä ja ratkaisuja näiden eteen on siis edelleen tehtävä vahvasti yhteistyössä.

Maailma ja turvallisuusympäristömme on muuttunut merkittävästi ja elämme aivan uudenlaisessa tilanteessa. Kun puhumme ihmisten turvallisuudesta ja turvallisuuden tunteesta, puhumme aivan perustavanlaatuisista asioista. Rauha, turvallisuus ja vakaus ovat arvoja, joista haluamme pitää tiukasti kiinni.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi, mekin keskustelemme nyt Suomen pitkäaikaisen linjan suunnan muuttumisesta. Olemme tekemässä päätöstä turvallisuuslinjaustemme suunnasta ja siihen keskusteluun liittyy vahvasti myös keskustelu ja päätös Nato-jäsenyydestä. Nämä päätökset vaikuttavat kokonaisturvallisuuteemme vuosikymmeniä eteenpäin. Päätimmepä sitten mistä vain turvallisuuteemme liittyvistä asioista, kaikkien niiden on pyrittävä turvallisuutemme takaamiseen, parantamiseen ja maamme koskemattomuuteen muiden maiden päätöksistä piittaamatta.

Suomella on vahva puolustus ja huoltovarmuutemme on kunnossa, onneksi olemme pitäneet niistä huolta ja kehitämme niitä jatkuvasti. EU on näyttäytynyt yhtenäisempänä ja vahvempana kuin koskaan aikaisemmin. Tulevilla päätöksillä vaikutamme myös siihen, kuinka yritykset uskaltavat ja luottavat investoida Suomeen ja kuinka vaikka matkailijat kokevat turvallisuustilanteemme. Nyt meidän on omasta vahvasta puolustuksesta ja EU- yhtenäisyydestä huolimatta pohdittava sitä, että pärjäämmekö tässä muuttuneessa tilanteessa Suomena itse ja yksin?

Näin Vappuna meidän on kuitenkin lupa olla iloisia ja nauttia työväenjuhlasta yhdessä perheen, ystävien ja tuttavien kanssa. Meidän kaikkien on hyvä pysähtyä miettimään, mitä me jokainen voimme itse ja yhdessä tehdä näiden kriisien keskellä rauhan ja luottamuksen lisäämiseksi yhteiskunnassamme. Toivon, että me osaamme lukea näkemiämme uutisia kriittisesti ja kunnioitamme toisten ihmisten erilaisia mielipiteitä. Hyvä olo syntyy pienistä asioista kuten ystävällisyydestä, avoimuudesta ja luottamuksesta toisiimme.

Tehdään yhdessä töitä, jotta huomenna olisi paremmin kuin tänään!

Hyvää ja iloista Vappua teille kaikille!

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Anneli Kiljunen: Naton jäsenyys antaa voimakkaan pidäkkeen sotilaallisen voiman käyttämiselle Suomea vastaan16.5.2022 16:08:24 EEST | Tiedote

Eduskunnassa tänään käytävässä lähetekeskustelusta valtioneuvoston selonteosta Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) kertoo äänestävänsä Naton jäsenyyden puolesta, koska toivoo jäsenyyden ehkäisevän sotilaallisen hyökkäyksen Suomeen ja mahdollistavan näin turvallisemman elinolosuhteet kansalaisille elää Venäjän naapurustossa. Kiljunen korostaa puheenvuorossaan myös rauhan edistämisen ja yhteistyön merkitystä myös tulevaisuudessa.

Kansanedustaja Eloranta: Pienen maan suurin voima on yksimielisyys16.5.2022 13:53:21 EEST | Tiedote

Eduskunta on tänään aloittanut keskustelunsa valtioneuvoston esityksestä hakea Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä. Tätä ennen olemme eduskunnan valiokunnissa ripeällä tahdilla käsitelleet valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta, joka annettiin eduskunnalle kuukausi sitten 14.4. eli juuri ennen pääsiäistä. Samaan aikaan suomalaisten enemmistö on asettunut Natoon liittymisen kannalle. Myös Sdp:n eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto on päättänyt tukea Suomen Nato-jäsenyyttä.

SDP:n Kymäläinen: Nato-jäsenyydellä takaamme Suomen turvallisuutta ja vakautta16.5.2022 12:09:58 EEST | Tiedote

Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) tukee täysin Suomen hakemista Naton jäseneksi. Koronatartunnan vuoksi hän ei pääse eduskunnan täysistuntoon keskustelemaan ja äänestämään asiasta. Eduskunta käsittelee tänään valtioneuvoston selontekoa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon, Natoon. Kymäläinen on ilmoittanut kannattavansa jäsenyyttä jo vuodesta 2015 lähtien.

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe valtioneuvoston selonteosta liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon16.5.2022 10:20:32 EEST | Tiedote

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon, lähetekeskustelu 16.5.2022 Kansanedustaja Mika Kari Arvoisa puhemies, SDP:n eduskuntaryhmä antaa vahvan tukensa Suomen jäsenyydelle Pohjois-Atlantin liitossa. Suomi on läpi menneiden vuosikymmenten vahvistanut omaa puolustustaan ja rakentanut puolustuskumppanuuksia liittoumien ulkopuolella. Olemme viisaasti pitäneet kiinni mahdollisuudesta liittyä Natoon, jos turvallisuusympäristömme merkittävästi muuttuu ja jos jäsenyyden tuoma turva nähdään liittoutumattomuutta vahvemmaksi. Arvoisa puhemies, Sen aika koitti helmikuussa Venäjän aloitettua laajamittaisen sodan Ukrainaa vastaan vastoin kansainvälistä oikeutta ja Venäjän itsensä allekirjoittamia sopimuksia. Suomi hakee Natosta turvaa siltä arvaamattomuudelta ja epävakaudelta, jota naapurimaamme nyt edustaa. Tähän olemme päätyneet kevään aikana valtiojohtomme luotsaamana. Presidentin, pääministerin ja hallituksen osoittama johtajuus a

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme