SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kuntaministeri Paatero: Heikosta äänestysaktiivisuudesta pitää olla huolissaan, keinoja tilanteen korjaamiseen tarvitaan

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kuntaministeri Sirpa Paatero kantaa huolta vähäisestä äänestysinnosta ensimmäisissä aluevaaleissa. Vaikka matalalle äänestysprosentille on monia luonnollisia syitä, ei Paateron mukaan asiassa saa sulkea silmiä vaan tilanteesta pitää olla huolissaan. Paatero puhui aiheesta tänään SDP:n puoluevaltuuston ylimääräisessä kokouksessa.

- Vain alle puolet äänioikeutetuista halusi vaikuttaa siihen, kuka hyvinvointipalveluistamme päättää jatkossa. Vain kolmella hyvinvointialueella yllettiin yli 50 % äänestysvilkkauteen, muualla määrä jäi alle puoleen äänioikeutetuista. Myös äänestysaktiivisuuden eriytymiseen on kiinnitettävä huomiota; on kestämätöntä, että joillakin äänestysalueilla vain neljännes käyttää oikeuttaan, ja tämän ratkaisemiseen on löydettävä syyt sekä keinoja tilanteen parantamiseksi, sanoi Paatero.

Paatero huomauttaa, että alhaiselle äänestysvilkkaudelle on luonteviakin selityksiä: aluevaalit olivat ensimmäiset laatuaan ja ne pidettiin nopeasti kuntavaalien sekä uuden sote-lainsäädännön hyväksymisen jälkeen.  Vaaliuurnille piti lähteä tilanteessa, jossa kansalaisilla ei vielä ole konkreettista kosketuspintaa siihen, millaisesta järjestelmästä he ovat äänestämässä, kun itse muutos alkaa näkyä arjessa vasta vuoden kuluttua. Lisäksi vaalit pidettiin jälleen vaikeassa koronaepidemiatilanteessa ja monin paikoin myös vailla mahdollisuutta perinteiseen kampanjointiin.

- Monia syitä alhaiseen äänestysaktiivisuuteen siis on, mutta siitä huolimatta asiasta on syytä olla huolissaan ja pohtia ratkaisukeinoja äänestysaktiivisuuden nostamiselle. Seuraavat aluevaalit järjestetään yhtä aikaa kuntavaalien kanssa, mikä jo itsessään auttanee äänestysvilkkauden nostamisessa. On kuitenkin huolehdittava, että äänestyspaikkoja on riittävästi ja helposti saavutettavissa.

Paateron mukaan myös pidemmän aikavälin toimenpiteitä on tehtävä, kuten lisättävä demokratiakasvatusta aina varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen saakka.

Paatero katsoo, että myös uudet hyvinvointialueet ovat tärkeässä roolissa siinä, että ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa niiden toimintaan – paitsi äänestämällä, myös muilla keinoin.

- Uusilla hyvinvointialueilla ei ole rajoitteita vanhoista rakenteista tai toimintamalleista ja niille on mahdollista luoda äänestämisen rinnalle myös muita vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallistua ja saada kannustavia kokemuksia vaikuttamisesta. Esimerkkejä näistä ovat vaikkapa osallistava budjetointi, asukas- asiakasraadit, suorat palaute- ja aloitekanavat. Uusilla hyvinvointialueilla on kiinnitettävä huomiota siihen, että uusi järjestelmä ottaa ihmiset aidosti mukaan ja kysyy, kuuntelee sekä keskustelee – niin asukkaiden, asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kanssa.