SDP:n ryhmäpuheenvuoro käsiteltäessä pääministerin ilmoitusta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta 

Arvoisa puhemies,

Vajaa puoli vuotta sitten Suomessa alkoivat uuden koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ja yhteiskunnassamme arki muuttui. Terveydellisen kriisin ohella havaitsimme nopeasti pandemialla olevan laajat taloudelliset vaikutukset.

Rajoitustoimenpiteitä otettiin käyttöön ihmisten terveyden ja hengen suojelemiseksi.  Samalla, kun olemme onnistuneet suojaamaan ihmisten terveyttä, olemme vahvistaneet ihmisten luottamusta ja näin suojanneet myös taloutta. Kriisin aiheuttama isku taloudelle on ollut Suomessa monia vertailumaitamme pienempi.

Tänään täällä eduskunnassa keskustelemme EU:n elpymiskokonaisuudesta, jonka osia ovat EU:n elpymisrahasto ja unionin tuleva seitsenvuotinen rahoituskehys vuosille 2021-2027. 

Arvoisa puhemies,

Tässä salissa puhutaan aiheellisesti paljon työllisyydestä, niin nytkin. Yhteisen EU-elvytyksen tarkoitus on turvata tavallisten ihmisten työpaikkoja, luoda uusia kriisin aikana sekä rakentaa kestävän kasvun edellytyksiä kriisin jälkeen.

Suomi on yhteisten sisämarkkinoiden kautta tiiviisti osa Euroopan unionia.  Taloutemme on vahvasti viennistä riippuvainen ja EU on tärkein vientialueemme. On Suomen talouden etu, että EU-alue elpyy nopeasti.  Elpymispaketti on kaikkien 27 jäsenmaan yhteinen, toisin kuin finanssikriisin aikaiset tukipaketit yksittäisille euromaille. Kaikki osallistuvat ja kaikki saavat. 

Alkuviikosta kuulimme, että teknologiateollisuuden suurten vientiyritysten tilauskertymä oli jopa 30 prosenttia vuotta aikaisempaa heikompi. Tilanne on leviämässä pienempiin alihankintayrityksiin. Näkymät tilauksiin ja työllisyyteen ovat huolestuttavat. Vientivetoiselle Suomelle vientimarkkinan elvyttäminen on erityisen tärkeää.

Pohjanmaan energiateknologiaklusterin edustajana on helppo ymmärtää kriisin olevan vakava uhka vientiteollisuudelle. Samalla elvytyskokonaisuus on merkittävä mahdollisuus uusien markkinoiden valloittamiselle.

Koska kysymys on poikkeuksellisesta pandemiatilanteesta niin terveyden kuin taloudenkin osalta, on tämä välinekin poikkeuksellinen ja kertaluonteinen. Elpyminen pandemiasta voidaan kuitenkin toteuttaa tavalla, jolla samanaikaisesti tuetaan kestävää kasvua. Siksi elpymisvälineeseen sisältyvät ehdot sekä vihreän siirtymän että digitalisaation edistämisestä. 

Paketin kertaluonteisuutta kuvastaa myös se, että sen voimassaoloaika on rajattu kolmeen vuoteen päättyen vuonna 2023. Takaisinmaksu tapahtuu pidemmällä aikavälillä vuoteen 2058 asti ja ensisijaisesti EU:n omien varojen, esimerkiksi käyttöönotettavan hiilitullin varoilla, jotta takaisinmaksu ei kuormittaisi liiaksi jäsenmaiden talouksia. 

Arvoisa puhemies,

Eduskunnan käsitellessä kokonaisuutta kesäkuussa SDP:n asetti elpymisrahaston hyväksymiselle ehdot. Ensinnäkin jäsenmaiden on vastattava omasta taloudestaan ja veloistaan sekä pidetttävä huolta julkisen talouden tasapainosta pitkällä aikavälillä. Toiseksi Suomen budjettisuvereniteetti on säilytettävä ja elpymisrahastoa pienennettävä erityisesti avustusmuotoisten tukien osalta. Kolmantena ehtona oli ratkaisun kertaluonteisuus ja rajaaminen koronaviruksen aiheuttamiin vaikutuksiin.

Heinäkuun EU-huippukokouksessa yhteisymmärrys saavutettiin pitkien neuvottelujen jälkeen. Suomi oli neuvotteluissa rakentava ja pääministeri Marin sai vietyä eteenpäin Suomen tavoitteita.   

Suomelle tärkeää oli saada kirjaus elpymisvälineen jäsenmaakohtaisten enimmäisvastuiden tarkkarajaisuudesta. Tämä oli vahvasti Suomen ajama ja myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan painottama asia. Kirjaus sisältyy nyt Eurooppa-neuvoston päätelmiin.  

Suomen tavoitteena oli myös avustusten osuuden pienentäminen. Neuvottelujen tuloksena avustusten osuus laski 110 miljardilla eurolla komission esittämästä 500 miljardista 390 miljardiin euroon. Avustusten ja lainojen suhde on nyt noin puolet ja puolet.

Suomelle oli lisäksi tärkeää EU-varojen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteeseen. Tästä saatiin kirjaus ja se koskee sekä EU:n elpymisvälinettä että tulevaa monivuotista rahoituskehystä.

Kesän aikana kysymyksiä esitettiin siitä, miksi Suomi ei lukeudu niin kutsuttuun nuukan nelikon maaryhmään, jonka muodostivat Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Jälkeenpäin katsottuna voidaan todeta, että Suomen nettomaksu tulee olemaan pienempi kuin näiden kyseiseen maaryhmään kuuluvien maiden. 

On kuitenkin syytä painottaa, että yksinomaan euromäärien tuijottaminen ja niiden perusteella EU:n arvon mittaaminen Suomelle on kapea-alaista. EU:n merkitys on muutakin kuin vain se, minkä verran EU:lle maksamme ja minkä verran saamme takaisin. Merkityksellistä on se, mitä voimme tehdä unionissa yhdessä paremmin kuin erikseen. 

On tärkeää löytää parhaat kohteet investoinneille, jotka edistävät oikeudenmukaista siirtymää hiilivapaaseen yhteiskuntaan ja näin tukevat kasvua ja työllisyyttämme. Suomen oman elpymissuunnitelman ohella työllisyydellemme ja viennillemme on tärkeää muiden EU-maiden toimet.

Arvoisa puhemies,

Poliittisen sovun nähtyämme voimme todeta pääministerin onnistuneen kiitettävästi ja voivamme tukea syntynyttä ratkaisua, jonka yksityiskohdat tarkentuvat syksyn aikana. Komission lakiesitysten valmistuttua eduskunta, siis myös oppositio, pääsee ottamaan kantaa myös niihin, kuten myös pääministerin selonteon muodossa keskusteltavaan Suomen omaan elvytyssuunnitelmaan.