SDP:n ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston selonteossa Suomen digitaalisesta kompassista

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Arvoisa puhemies!
Digitalisaatio on ilmastonmuutoksen ohella tämän hetken suurin yhteiskuntaamme muuttava ilmiö. Samalla lailla, kun pyrimme sopeutumaan uuteen tilanteeseen muuttuvan ilmaston ja sen aiheuttamien vaikutusten edessä, meidän tulee muokata aiemmin luotuja rakenteita ja toimintatapojamme digitalisaation ja datatalouden mukanaan tuoman työn ja palveluiden murroksen sekä uusien digitaaliseen ympäristöön kohdistuvien uhkien myötä.
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä näkee, että ilmastonmuutoksesta poiketen digitalisaatioon tulee kuitenkin suhtautua ennen kaikkea mahdollisuutena. Edelläkävijyys digitalisaation hyödyntämisessä on kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta avaintekijä tulevina vuosina. Uusien digitaalisten ja dataa hyödyntävien teknologioiden kehittäminen, käyttöönotto ja soveltaminen ovat elinehtoja sille, että pärjäämme tässä digimurroksessa.
Nyt käsittelyssä olevassa digikompassissa määritellään kansalliset tavoitteet digitalisaation hyödyntämiselle, jotta Suomi menestyy murroksen keskellä. Selonteon myötä meillä on vuoteen 2030 asti ulottuva strateginen suunnitelma ja näkymä siitä, miten digitalisaatiokehityksemme etenee tulevina vuosina. Samalla siinä on linjattu arvoista, joihin tämä kehittämistyö pohjautuu.
Suomella on pitkät perinteet yhtenä digitalisaation kärkimaista aina Nokiasta lähtien. EU-maiden keskinäisessä digitalisaatiovertailussa Suomi on jo useita vuosia ollut kärkisijoilla, ja tänäkin vuonna Suomi sijoittui tässä DESI-vertailussa ensimmäiseksi. Tämä kertoo siitä, että Suomessa on jo aiemmin tehty pitkäjänteisesti ja hallinnonalojen rajat ylittävästi oikeita asioita digitalisaation edistämiseksi. Tällä kunnianhimoisen digi- ja teknologiapolitiikan linjalla meidän tulee myös jatkaa.
Suomen edelläkävijyydestä kertoo myös se, että me olemme ensimmäinen EU-maa, jossa komission digikompassimallin mukainen kansallinen strategia on laadittu. Komission asettamien tavoitteiden lisäksi digikompassiimme on sisällytetty täydentäviä ja komission linjauksia pidemmälle meneviä kansallisia tavoitteita ja teemoja. Nyt muualla Euroopassa otetaan meistä mallia, mistä meidän on syytä olla ylpeitä.
Nyt valmistunut digikompassi on kunnianhimoiselle ja pitkäjänteiselle digipolitiikalle merkittävä lähtölaukaus. Työ on kuitenkin vasta alussa, ja jatkossa laaditaankin toimenpidesuunnitelma, jossa määritellään konkreettisesti keinot, joilla näihin nyt muotoiltuihin tavoitteisiin päästään. On tärkeää, että nyt laadittavia konkreettisia tavoitteita seurataan, päivitetään ja uudistetaan tulevilla hallituskausilla sitä mukaa, kun niitä saavutetaan.
Arvoisa puhemies!
Digitalisaatiolla on merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja vihreän siirtymän edistäjänä. Kuten Suomen digikompassissa on huomioitu, digitaalisilla ratkaisuilla ja tekoälyn avulla voimme esimerkiksi vähentää päästöjä ja materiaalinkulutusta tuotantoprosesseissa, edistää kiertotaloutta sekä tehostaa energiankulutusta. Suomessa on merkittävää tähän liittyvää osaamista, ja edistämällä puhtaiden teknologioiden vientiä myös muihin maihin voimme paitsi pienentää hiilijalanjälkeämme myös kasvattaa omaa hiilikädenjälkeämme. Alan osaajia tarvitaan kuitenkin tulevina vuosina yhä enemmän.
Alati digitalisoituvassa yhteiskunnassa on kuitenkin SDP:n mielestä tärkeää muistaa, että kaikki pysyvät yhteiskunnan kehityksessä mukana ja ettei kukaan jää digitaalisten palveluiden ulkopuolelle. Erityisesti ikääntyvät ovat heikommassa asemassa digitaalisten palveluiden käyttäjinä. Meidän tuleekin pitää huolta siitä, ettei meille synny digiköyhyyttä. Siksi onkin hyvä, että tässä digikompassissa yhtenä osa-alueena kiinnitetään huomiota osaamiseen, sillä digitaidot ovat meille uusi kansalaistaito, jota kaikki tarvitsevat.
Arvoisa puhemies!
Loppuun vielä muutama sana kyberturvallisuudesta. Suomen ja koko Euroopan turvallisuusympäristö on viime kuukausina muuttunut perustavanlaatuisesti. Etenkin nykyisessä digitalisoituvassa yhteiskunnassa on tärkeää, että tietoverkkomme ovat turvalliset ja olemme varautuneita myös erilaisiin kyberuhkiin ja vaikuttamisyrityksiin, jotka kohdistuvat kriittisiin toimintoihimme. Myös tähän haasteeseen vastataan digikompassin tavoitteissa ansiokkaasti.
Yhteyshenkilöt
Paula WerningKansanedustaja
Puh:050 514 4887Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
Kim Berg (SDP): Regeringen kan inte längre blunda för välfärdsområdenas finansieringsproblem2.11.2025 12:48:13 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas ekonomi har hamnat i ett ohållbart läge, vilket hotar tillgången till social- och hälsovårdstjänster. Riksdagsledamot Kim Berg (SDP) kräver att regeringen omedelbart vidtar åtgärder för att rätta till finansieringslagen.
SDP:n Kim Berg: Hallitus ei voi enää sivuuttaa hyvinvointialueiden rahoitusongelmaa2.11.2025 12:48:13 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden talous on ajautunut kestämättömään tilanteeseen, mikä uhkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Kansanedustaja Kim Berg (SDP) vaatii hallitusta ryhtymään kiireellisesti toimiin rahoituslain korjaamiseksi.
Kim Berg vald till vicepresident för Nordiska rådet30.10.2025 15:31:53 EET | Pressmeddelande
Nordiska rådet har valt riksdagsledamot Kim Berg (SDP) till rådets vicepresident. Till president valdes Ville Väyrynen (Saml). Berg fungerar som vicepresident under år 2026, då Finland och Åland är ordförandeland i Nordiska rådet.
Kim Berg Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi30.10.2025 15:31:53 EET | Tiedote
Pohjoismaiden neuvosto on valinnut kansanedustaja Kim Bergin (SDP) neuvoston varapresidentiksi. Neuvoston presidentiksi valittiin Ville Väyrynen (Kok.). Berg toimii varapresidenttinä vuonna 2026, jolloin Suomi ja Ahvenanmaa ovat Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.
SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan30.10.2025 12:45:24 EET | Tiedote
Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pid
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
