SDP:n Salonen: Koronakriisin hoito vaatii määrätietoisia toimia: nyt on turvattava ihmisten hyvinvointi ja kasvun edellytykset

Oppositiopuolueet jättivät tänään yhteisen välikysymyksensä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Välikysymyksessä arvostellaan hallitusta voimakkain sanankääntein tulevien vuosien velanotosta. Kansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kristiina Salonen muistuttaa, että hallitus ottaa velkaa lieventääkseen koronakriisin aiheuttamia taloudellisia vahinkoja muun muassa kunnille ja yrityksille. Näin on toimittu poikkeuksetta myös muualla Euroopassa, mikä kertoo velanoton välttämättömyydestä kriisissä.

- Oppositio jättää tarkoitushakuisesti sanomatta, että lähes kaikki maailman valtiot ovat joutuneet ottamaan lisävelkaa raivatakseen tietä ulos kriisistä. Ei Suomikaan voi antaa massamittaisesti yritystensä ajautua konkurssiin ja kuntia välttämättömien palveluiden leikkausten kierteeseen. Esimerkiksi Saksa, joka on tunnettu budjettikuristaan, on elvyttänyt talouttaan tähän mennessä jo 218 miljardin velaksi otetun euron edestä. Lisäksi he suunnittelevat lisäävänsä vielä sadan miljardin euron verran velkaa tulevassa lisäbudjetissaan. Selvää on, että kriisin selättäminen on nyt jokaisen valtion ensisijainen tavoite ja siinä ei ilman velkaa onnistuta, Salonen kommentoi.

Epävakaassa taloustilanteessa leikkaukset ja kiristystoimet kohdistuisivat esimerkiksi lapsiin ja nuoriin, jolloin kiristystoimilla on pidemmällä ajalla suuria negatiivisia vaikutuksia. Salonen painottaakin, ettei hallituksen talouspolitiikka ole vastuutonta.

- Lisävelkaa ei olla ottamassa sen takia, etteikö hallitus kantaisi huolta huomisesta. Päinvastoin. Hallitus on huolissaan siitä, miten tästä kriisistä selviydytään tulevaisuuteen. Hallitus ei ole voinut jättää tekemättä tarpeellisia toimia talouden elvyttämiseksi vain sen takia, että lisävelkaantumiselta vältyttäisiin. Kriisiajan budjeteissa on ennennäkemättömällä tavalla tuettu mm. yrityksiä ja suomalaista elinkeinoa, jotta konkurssiaalloilta vältyttäisiin. Kuntien verotulot ovat laskeneet rajusti, kun ihmiset ovat menettäneet työnsä. Samaan aikaan Suomessa on jouduttu käytännössä rakentamaan tyhjästä koronaviruksen testausjärjestelmää ja -kapasiteettia, jotta viruksen leviäminen on saatu kuriin. Nämä ovat hyvin poikkeuksellisia haasteita, joiden eteen ei olla aiemmin jouduttu, Salonen luettelee.

- Hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin, julkisen sektorin ja yritysten selviytymisen kriisin yli mahdollisimman vähäisin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin. Juuri siksi tällä viikolla esitetty talousarvioesitys on mittava. Rahalla on tarkoitus elvyttää Suomi, ei kurjistaa lisää. Selvää on, että julkisen talouden tervehdyttämiseen palataan myöhemmin, kun maa on ensin saatu jaloilleen, Salonen painottaa.