SDP:n Salonen: Venäjän pyrkiessä rakentamaan etupiiriään sotilaallisesti, reagoimatta jättäminen johtaisi eittämättä liikkumatilamme kaventumiseen

“Valitettavasti olemme tänään tilanteessa, jossa Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on vakavampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Maamme turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja se on vaikeammin ennakoitavissa kuin aiemmin. Sen vuoksi eduskunta on nyt historiallisen pohdinnan edessä. Selonteon käsittelyn keskiössä tulee olla suomalaisten turvallisuuden varmistaminen. Olemme valmiita tekemään sen turvaamiseksi tarvittavat päätökset”, sanoo Salonen.
Sekä Natoon liittymisellä että liittymättä jättämisellä on seurauksia. Salonen nostaa esille, että Suomella on oltava selkeä ja yhtenäinen kuva siitä, millä ehdoin se olisi valmis hakemaan Nato-jäsenyyttä.
“Jäsenyys ei velvoita Suomea ottamaan automaattisesti alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja, vaan liittymisehtoja voidaan tarkastella mahdollisten liittymisneuvotteluiden aikana. Mahdollisen jäsenyyden kohdalla Suomen puolustus sovitettaisiin osaksi Naton yhteistä puolustusta Suomen ja Naton yhdessä neuvottelemalla tavalla”, korostaa Salonen.
Salonen painottaa laajan ja tulevaisuuteen katsovan varautumisen tärkeyttä yhteiskunnan eri osa-alueilla. NATO-jäsenyys ei voi korvata kansallista puolustusta tai poista sen kehittämisen merkitystä. Suomalaisen yhteiskunnan tulee varautua perinteisten turvallisuusuhkien lisäksi myös kyber- ja hybridiuhkiin sekä ulkoapäin tulevaan informaatiovaikuttamiseen.
“Erityisesti tulevissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa päätöksissä katse on oltava vahvasti tulevaisuudessa. Meidän on katsottava myös vuosikymmenien päähän, jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla turvata suomalaista yhteiskuntaa. Meidän tulee ottaa varautumisessa nykyistä paremmin huomioon kyber- ja hybridiuhkat. NATOn jäsenyys voi tuoda Suomelle turvaa, mutta se ei poista oman puolustuksen kehittämisen tarvetta tai uhkiin varautumista. Kuten selontekokin toteaa, Suomen tulee jatkaa ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja diplomaattisten suhteiden ylläpitämistä, sekä oman sisäisen turvallisuutensa vahvistamista. Kansallinen puolustuskyky on turvallisuutemme elinehto, ja sitä tulee kehittää Nato-päätöksestä riippumatta”, päättää Salonen.
Yhteyshenkilöt
Kristiina SalonenKansanedustaja
Puh:050 512 0010Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
Kim Berg (SDP): Regeringen kan inte längre blunda för välfärdsområdenas finansieringsproblem2.11.2025 12:48:13 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas ekonomi har hamnat i ett ohållbart läge, vilket hotar tillgången till social- och hälsovårdstjänster. Riksdagsledamot Kim Berg (SDP) kräver att regeringen omedelbart vidtar åtgärder för att rätta till finansieringslagen.
SDP:n Kim Berg: Hallitus ei voi enää sivuuttaa hyvinvointialueiden rahoitusongelmaa2.11.2025 12:48:13 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden talous on ajautunut kestämättömään tilanteeseen, mikä uhkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Kansanedustaja Kim Berg (SDP) vaatii hallitusta ryhtymään kiireellisesti toimiin rahoituslain korjaamiseksi.
Kim Berg vald till vicepresident för Nordiska rådet30.10.2025 15:31:53 EET | Pressmeddelande
Nordiska rådet har valt riksdagsledamot Kim Berg (SDP) till rådets vicepresident. Till president valdes Ville Väyrynen (Saml). Berg fungerar som vicepresident under år 2026, då Finland och Åland är ordförandeland i Nordiska rådet.
Kim Berg Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi30.10.2025 15:31:53 EET | Tiedote
Pohjoismaiden neuvosto on valinnut kansanedustaja Kim Bergin (SDP) neuvoston varapresidentiksi. Neuvoston presidentiksi valittiin Ville Väyrynen (Kok.). Berg toimii varapresidenttinä vuonna 2026, jolloin Suomi ja Ahvenanmaa ovat Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.
SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan30.10.2025 12:45:24 EET | Tiedote
Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pid
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
