- On tärkeää, että Suomi pitää kiinni on kehitysrahoituksen nostamisesta YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin BKTL:stä. Kehityspolitiikan ylivaalikautisessa selonteossa tavoitevuodeksi on määritelty 2030 ja eduskunta vahvisti tämän tavoitteen selonteon käsittelyn yhteydessä. Marinin hallituskaudella Suomi on panostanut vahvasti kehityksen ja vakauden edistämiseen maailmalla kehitysyhteistyön keinoin. Nyt päätetty 5 miljoonan euron leikkaus varsinaiseen kehitysyhteistyöhön on valitettava, mutta kokonaiskuvassa rahoituksen nousu-ura pysyy, Tuomioja sanoo.

Tuomiojan mukaan Ukrainan kriisi ja kiristynyt kansainvälinen tilanne edellyttää vahvaa tukea monenkeskiselle, sääntöperustaiselle yhteistyölle. Suomi kanavoi kehitysyhteistyövaroista rahoitusta niin YK-järjestöille ja muille kansainvälisille toimijoille kuin suomalaisille kansalaisjärjestöille.

- Nyt jos koskaan on välttämätöntä edistää vuoropuhelua, kehitystä ja vakautta kaikkialla maailmassa. Suomen Etyj-puheenjohtajuus vuonna 2025 on tärkeä kansainvälisen vaikuttamisen paikka ja siihen osoitettu 21,5 miljoonaa euroa tukee Suomen roolia sillanrakentajana, Tuomioja kommentoi.

- Suomen kehityspolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja rahoituksen ennustettavaa, jotta niiden vaikuttavuus on mahdollisimman suurta, Tuomioja lisää.