- Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Euroopan turvallisuusrakenteita tavalla, joka pakottaa Suomen arvioimaan kansallisia turvallisuusratkaisujaan uudelleen. Selonteko itsessään ei tarjoa johtopäätöksiä, mutta antaa hyvän pohjan jatkokeskustelulle ja sitä seuraavalle päätöksenteolle, kansanedustaja Kristiina Salonen sanoo.

- Avoimelle ja parlamentaariselle keskustelulle ja rehelliselle riskien arvioinnille tulee antaa sen edellyttämä aika. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ja mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevissa päätöksissä on kyse painoarvoltaan historiallisesta valinnasta, jota on tarkasteltava viipyilemättä, mutta huolellisesti, Johannes Koskinen lisää.

- Keskiössä on kysymys suomalaisten turvallisuudesta ja siitä, mikä ratkaisu parhaiten takaa kansalaistemme ja maamme kokonaisturvallisuuden, Kimmo Kiljunen kommentoi.

Eduskunta käsittelee seuraavaksi hallituksen selontekoa eri valiokunnissa. Sen rinnalla toimii eduskunnan puhemiesten, puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien muodostama koordinaatioryhmä. Kansallisen prosessin lisäksi Suomessa seurataan tiiviisti turvallisuuspoliittisen keskustelun etenemistä Ruotsissa.

- Suomi jatkaa tiivistä keskusteluyhteyttä Ruotsiin, joka on turvallisuusyhteistyössä tärkein kumppanimme. Vaikka molemmat maat tekevät viime kädessä itsenäiset ratkaisunsa on toivottavaa että tiivis keskusteluyhteytemme johtaa siihen että päädymme samoihin ratkaisuihin, ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja sanoo.