– Hallitus on luvannut korjata aktiivimallia, mutta tekemättä on jäänyt. Hitaita ovat herrojen ja rouvien kiireet. Jo vuosi sitten tiesimme aktiivimallin ongelmat ja ne ovat vielä korjaamatta, kritisoi valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd).

– Aktiivimallin leikkuri ei ole työttömiä aktivoinut, vaan leikannut työttömyysturvaa viidellä prosentilla. Vain pieni osa kykeni täyttämään aktiivimallin velvoitteet.  Olisi viisasta perua koko aktiivimalli ja kääntää aktiivisuuden ajatus toisin päin. Valtion pitäisi aktiivisesti tarjota palvelua ja apua työttömille. Nyt valtio on passiivinen ja jättää monta apua tarvitsevaa työtöntä yksin, Filatov muistuttaa.

Osaavan työvoiman saatavuusongelmiin vastaisi parhaiten räätälöidyt palvelut. Nyt moni palvelu on lähinnä itsepetosta. Esimerkiksi lakisääteiset työttömien henkilökohtaiset haastattelut oikein toteutettuna toimisi työttömän apuna ja tukena, mutta nyt ne ovat lähinnä sähköposteja eivätkä ihmiset aina edes huomaa, että ”heitä on haastateltu”.

Pirkanmaalainen Ilmari Nurminen (sd) näki työllisyyden kuntakokeilun katkeamisen erittäin valitettavana Tampereen vetämän mallin jatkokehittämiselle.

– Eikö viisasta olisi jatkaa nykyisen kokeilulain pohjalta eteenpäin, kysyi Nurminen. – Nyt syntyy väliaika, mikä johtaa asiakkaiden ja henkilöstön pomputtamiseen. Kokeiluihin ei ole otettu uusia asiakkaita syyskuun jälkeen. Kuitenkin tiedetään, että hyviä, jopa rohkaisevia tuloksia on saavutettu.

– Vaikea tilanne on edessä työ- ja elinkeinopolitiikassa. Kaupungit ja Kuntaliitto ovat vaatineet kasvupalvelujen järjestämisvastuun säilyttämistä kunnilla. Miten ne voivat huolehtia kuntien elinvoimaisuuden tehtävistään, elleivät ne saa hoitaa yritys- ja työllisyyspalveluitaan itsenäisesti, tivasi Nurminen.

Joensuulainen Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) korosti järjestöjen vahvaa panosta palkkatuella työllistämisessä. – Järjestöjen tekemä tärkeä työ palkkatuettujen työpaikkojen luomisessa on ollut suuri voimavara. Se on ymmärretty hyvin Ruotsissa ja Tanskassa. Sipilän hallitus ei ole tätä halunnut käyttää eikä se ole nähnyt sen tärkeyttä. Päinvastoin, nyt monissa järjestöissä ollaan tulosohjauksen takia ajamassa toimintoja alas. Miksi näin? Miksi hallitus toimii omia työllistämistavoitteitaan vastaan, kysyi Mäkisalo-Ropponen.

– Työttömyyden kova ydin ei näin pienene ja syrjäytymisvaara vain kasvaa. Näin, vaikka talouden myötätuuli on kohentanut työllisyyttä. Se ei kuitenkaan auta vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen ilman tukea, apua ja henkilökohtaista ohjausta, sanoi Mäkisalo-Ropponen.

– Tarvitsemme välityömarkkinoiden toiminnan vaikuttavuuden arviointiin aivan uudet mittarit, joissa huomioidaan välityömarkkinoille työllistyvien erityispiirteet. Vaikeasta lähtötilanteesta huolimatta työllistyvien tilanne ei ole toivoton. Toisaalta työskentely yhdistyksessä tukee henkilön muuta elämää, ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja lisää hyvinvointia. Välityömarkkinoilla tuotetaan myös palveluja, joita ei ole olemassa avoimilla markkinoilla. Niillä annetaan muun muassa apua lumen luontiin ja kaupassa käyntiin esimerkiksi ikääntyvän väestön kotona asumisen mahdollistamiseksi. Nämä palvelut tuovat yhteiskunnalle lisäarvoa, jonka määrittämiseen kansantaloudellisesti ei ole nyt mittareita, esitti Mäkisalo-Ropponen.

Kansanedustajien mielestä työllisyysasteen nostossa ei päästä 75 prosenttiin ja yli, jos vaikeimmassa asemassa oleville ei ole järjestöjen luomia, palkkatuettuja työllistymispolkuja.