SDP:n Viljanen ja Mäkynen: Järjestäytyneen rikollisuuden kitkeminen vankiloista vaatii työkaluja ja resursseja

- Lainsäädännön keskeisimmät muutostarpeet liittyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien vankien sijoittamiseen erilleen muista vangeista sekä heidän yhteydenpitonsa systemaattisempaan seurantaan. Näillä toimilla estetään tehokkaasti vankilasta käsin toteutettua rikollista toimintaa, taustoittaa kansanedustaja Heidi Viljanen.

Samat valtajengit hallinnoivat järjestäytynyttä rikollisuutta niin vankiloissa kuin niiden ulkopuolella. Osaa jengeistä johdetaan nykyisin vankiloista käsin. Niiden toimintatapoihin kuuluvat vankiloissa väkivalta ja sillä uhkaaminen. Jengit tavoittelevat vankiloissa toiminnallaan taloudellista hyötyä, joka pääosin syntyy huumausainekaupasta.

- Huumausainekaupan tekeminen tulee tehdä mahdollisimman vaikeaksi. Nykyistä lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että varmuusosastolle olisi mahdollista sijoittaa myös tutkintavankeja sekä järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusvaltaisimpia vankeja. Tällä hetkellä vaikutusvaltaiset henkilöt laittavat muut tekemään rikollisia toimia puolestaan, jonka vuoksi he eivät itse joudu sijoitettavaksi varmuusosastolle. Mikäli heidät voitaisiin sijoittaa varmuusosastolle, heidän rikolliseen toimintaansa voitaisiin puuttua paremmin, sanoo kansanedustaja Matias Mäkynen.

Tämän lisäksi myös tutkintavangeista ne, joiden rikokset liittyvät jengirikollisuuteen tulisi pystyä siirtämään tutkintavankeuden ajaksi varmuusosastolle. Se mahdollistaisi systemaattisen järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden erottamisen muista vangeista. Myös vankiloiden ilmatiloja tulisi olla mahdollista rajoittaa ja valvoa paremmin esimerkiksi dronelähetysten estämiseksi.

- Järjestäytyneen rikollisuuden jengeihin kuuluvien vankien yhteydenpidon seurantaa tulisi kehittää selkeyttämällä lainsäädäntöä tiedonhankinnan osalta. Tällä hetkellä seuranta on nykyisen lainsäädännön ja sen tulkinnan myötä epäselvää ja työlästä. Vangit ovat pystyneet hyödyntämään näitä lainsäädännön porsaanreikiä omassa toiminnassaan. Siksi näiden vankien yhteyksien seurannassa lähtökohtana tulisi olla heidän rikostaustansa perusteella ennalta estävä yhteyksien sisällön seuranta, painottavat kansanedustajat Mäkynen ja Viljanen.

Tilannetta vankiloissa tulee kehittää myös resurssien ja työturvallisuuden näkökulmasta. Henkilökunnan määrä on syytä lisätä sekä vartijoiden koulutustasoa nostaa. Tällä hetkellä noin joka kolmas vartija on kouluttamattomia osassa Suomen vankiloita.