SDP:n ympäristövaliokunnan kansanedustajat: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä on runsaasti korjattavaa

– Ehdotuksen tavoitteet ovat hyvät, rakennusten energiatehokkuutta tulee nostaa myös Suomessa mutta niin, että ne tehdään muiden remonttien yhteydessä, oikea-aikaisesti, taloudellisesti ja rakennuksen elinkaari huomioiden, selventää sd-valiokuntavastaava kansanedustaja Katja Taimela.

– Esitys on saanut paljon kritiikkiä osakseen ja myös valtioneuvoston kanta asiaan on kriittinen. Ympäristövaliokunnassa on laaja yhteisymmärrys siitä, että esitystä tulee muuttaa ja korjata monelta osin, ennen kuin se soveltuu Suomeen ja on tarkoituksenmukainen. Tällaisenaan se on liian yksityiskohtainen ja joustamaton eikä palvele tarkoitustaan ja voi jopa lisätä ilmastotoimien vastustusta kansalaisten keskuudessa, lisää kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm.

– Rakennusten rooli on sinänsä merkittävä, sillä niiden osuus on noin 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja ne aiheuttavat 36 prosenttia energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään asuntojen lämmitys kuluttaa noin 15 prosenttia kaikesta loppuenergian käytöstä Suomessa, muistuttaa ympäristö- ja talousvaliokunnan jäsen Hussein al-Taee. 

– Pelkästään energiansäästön vuoksi toteutettavat, ennenaikaiset korjaukset aiheuttaisivat merkittävän hiilipiikin rakentamiseen, lisäisivät jätteitä ja ympäristökuormaa, neitseellisten materiaalien kulutusta ja rakentamisen ilmastovaikutuksia nopeasti, kun taas energiansäästöllä saavutettavat päästövähenemät toteutuisivat hitaasti vasta kymmenien vuosien kuluessa, al-Taee muistuttaa.

– SDP kannattaa ilmastotoimissa teknologianeutraalia lähestymistapaa, ja tulisi olla selvää, että kaikki uusiutuva ja päästötön energia pitäisi ottaa huomioon riippumatta, missä se on tuotettu. Nyt päästöttömän sähkön osuus verkkosähkössä ei ole mukana komission ehdotuksessa ja uusiutuvan energian, jolla pitäisi korvata vähäinen rakennuksessa käytetty energia, pitäisi tulla paikallisesta tuotannosta, läheltä tai kaukolämmöstä- ja jäähdytyksestä tai hukkalämmön lähteistä. Lisäselvitys on tarpeen myös siitä, miten otetaan huomioon paikallisen uusiutuvan tuotannon ja lähilämmön hyödyntämisen myönteiset energiajärjestelmävaikutukset sitä kautta, että se vähentää verkkoinvestointien tarvetta ja lisää energiajärjestelmän häiriönkestokykyä ja omavaraisuutta, toteaa Johan Kvanström.

– Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaikessa energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä koskevassa sääntelyssä on otettava huomioon myös huoltovarmuus- ja omavaraisuuskysymykset aikaisempaa paremmin, muistuttavat ympäristövaliokunnan sd-kansanedustajat.

SDP ja Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tavoite edellyttää pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan sosiaalisesti,taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050. Osana tätä tavoitetta on tärkeää, että saavutetaan vuodelle 2030 asetettu vähintään 55 prosentin ilmastotavoite, joka voidaan myös ylittää. SDP on sitoutunut oikeudenmukaiseen ilmastopolitiikkaan, mikä tarkoittaa, että ilmastotoimien kustannukset jakautuvat maksukyvyn mukaan ja tulotasosta riippumatta kaikilla on mahdollisuus ilmastoystävälliseen elämäntapaan.