Sekuntipeliä avaruudessa – Suomalaisteknologia kuvaa varhaisen aurinkokunnan salaisuuksia kuljettavan komeetan
Suomalainen avaruusosaaminen on merkittävässä roolissa aurinkokunnan syntyvaiheita tutkivassa Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Comet Interceptor -avaruusmissiossa. Aalto-yliopisto ja VTT toimittavat luotaimeen kuvausteknologiaa ja ohjelmistoja data-analyysiin. ESA vahvisti mission kokoonpanon lokakuussa.
Mission tavoitteena on päästä tutkimaan vielä tuntematonta komeettaa, joka lentää aurinkokuntamme läpi ensimmäistä kertaa. Aurinkokunnan laitamilta sinkoutuvat komeetat ovat pysyneet jäässä aurinkokunnan syntymästä saakka. Siksi tutkijat uskovat, että niitä tutkimalla on mahdollista tehdä päätelmiä varhaisen aurinkokunnan olosuhteista.
Kolmeosainen Comet Interceptor -luotain laukaistaan suunnitelmien mukaan avaruuteen vuonna 2028. Alus pysähtyy noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän maasta, missä se odottaa sopivaa kohdetta jopa vuosia. Kun sopiva komeetta havaitaan teleskoopeilla maasta käsin, luotain lähtee sitä kohti. Ennen kohtaamista kaksi pienempää luotainta irtautuu pääaluksesta ja lähtee suorittamaan ohilentoa komeetan eri puolilta.
Toisessa pienemmistä luotaimista on kaksi kuvausinstrumenttia, jotka käyttävät Aalto-yliopiston kehittämää ohjelmistoa. Emoluotain kantaa mukanaan VTT:n kehittämää spektrikameraa ja infrapunaspektrometriä, joilla voidaan selvittää komeetan kemiallista ja mineraalikoostumusta.
”Ohilento on riskialtis, ja luotain saattaa hajota, joten kameroiden ottamat kuvat on lähetettävä Maahan välittömästi. Luotaimen tietokoneen on suoritettava kuvien valinta ja lataus itseohjautuvasti. Siinä kehittämämme kuva-analyysin automaatio on ratkaisevassa roolissa”, kertoo tutkijatohtori Andris Slavinskis Aalto-yliopistosta.
Avaruuteen kimppakyydillä
Comet Interceptor on ensimmäinen Euroopan avaruusjärjestön Fast-luokan missio. Nopeiden missioiden on määrä lähteä avaruuteen kahdeksassa vuodessa suunnittelun aloittamisesta. Alusten paino on rajoitettu alle 1000 kiloon, jotta ne voidaan laukaista kimppakyydillä suurempien avaruuslaitteiden mukana. Comet Interceptor -luotaimen on määrä lähteä avaruuteen ESA:n eksoplaneettoja tutkivan ARIEL-teleskoopin laukaisussa.
Mission tekee poikkeukselliseksi se, että se suunnitellaan ilman tietoa tutkittavan kohteen ominaisuuksista, kuten koosta tai ohilennon vauhdista. Etukäteen ei myöskään tiedetä, kuinka kauan sopivaa kohdetta joudutaan odottamaan.
Comet Interceptor -luotain odottaa vierailijoita aurinkokunnan ulko-osissa sijaitsevasta Öpik-Oortin komeettapilvestä. Parhaassa tapauksessa luotaimen avulla voidaan päästä tutkimaan aurinkokuntamme ulkopuolelta saapuvaa komeettaa lähietäisyydeltä – ensimmäistä kertaa historiassa.
University College London -yliopiston ja Edinburghin yliopisto johtamassa missiossa on mukana parin sadan hengen tiimi yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä ympäri maailmaa. Aalto on tehnyt yhteistyötä Tarton yliopiston kanssa kuvausinstrumentin kehittämisessä. Myös Helsingin yliopisto on mukana mission tutkimustiimissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Andris Slavinskis
Aalto-yliopisto
andris.slavinskis@aalto.fi
Tutkija Antti Näsilä
VTT
antti.nasila@vtt.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme