Selvityksen mukaan Helsinki onnistui koronakriisiin ensimmäisen aallon hoitamisessa hyvin

Viruksen nopea leviäminen ja oireiden aiheuttama korkea kuolleisuusprosentti erityisesti ikääntyneessä väestössä haastoi Helsingin reagoimaan hyvin nopeasti tartuntaketjujen hillitsemiseksi ja samalla myös erilaisten palvelutoimintojen ylläpitämiseksi kriisiajasta huolimatta. Suomessa koronaviruksen leviäminen keskittyi vahvasti Uudenmaan alueelle ja erityisesti Helsinkiin, mikä aiheutti kaupungille omat erityishaasteensa.

”Koronakriisi testasi kaupungin toimintakyvyn kriisiolosuhteissa. Halusin mahdollisimman pian akuutin vaiheen väistyttyä selvittää, missä onnistuimme ja missä asioissa meillä on vielä parantamisen varaa. Olen tyytyväinen, että yleisarvosana toiminnastamme oli hyvä. Paneudumme selvityksen tarkempiin johtopäätöksiin ja toimenpidesuosituksiin pikaisesti yhdessä kaupungin muun johdon kanssa”, toteaa pormestari Jan Vapaavuori.

Helsinki reagoi nopeasti

Selvityksen perusteella voidaan todeta, että kaupungin valmiussuunnitelma on tukenut nopeaa toimintaa epidemian hoidossa. Kriisiorganisaation perustaminen on ollut välitöntä ja keskeiseen päätöksenteko-organisaatioon, eli koronakoordinaatioryhmään, on koottu keskeiset toimijatahot. Tämä mahdollisti yhtenevän ja johdonmukaisen päätöksentekokyvykkyyden kaupunkitasolla.

Myös tehokkaan päätöksenteon edellyttämän tilannekuvan luomisessa kaupunki onnistui vaikeasta tilanteesta huolimatta kohtuullisesti. Selvitys kuitenkin osoittaa, että koronaepidemian kaltaiseen kriisiin ei oltu varauduttu riittävän tehokkaasti tilannekuvan muodostamisen ja päätöksenteon valmistelun organisoinnin osalta.

Kokonaisvaltaisen tilannekuvan luomista ja päätösten valmistelua heikensivät tiedonkulun puutteet eri ministeriöiden ja isojen kaupunkien välillä. Selvityksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella tiedonkulku valtio- ja kuntasektorin toimijoiden välillä on ollut paikoitellen heikkoa ja epäselvää, mikä on omalta osaltaan heikentänyt myös Helsingin päätösesitysten ja päätösten valmistelua.

Kriisiviestinnän vahva keskittäminen kannatti

Helsingin kaupungin kriisiviestintä oli hyvin organisoitua ja tarkoituksenmukaista. Selvityksen havaintojen perusteella kaupunki on onnistunut tarjoamaan nopeaa ja johdonmukaista viestintää niin kaupunkilaisille kuin omalle henkilöstölleen.

Eri viestintäkanavien hyödyntäminen oli laaja-alaista ja monipuolista. Viestinnän vahva koordinaatio ja keskittäminen on selvityksen perusteella ollut perusteltu toimenpide, jonka avulla on pystytty luomaan luotettavaa ja vakuuttavaa kuvaa kriisin hoitamisesta.

Kaupungin eri toimialat onnistuivat hyvin tehtyjen päätösten toimeenpanossa

Kriisin kannalta keskeisillä toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveystoimessa sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, onnistuttiin ennakoimaan, reagoimaan ja toimeenpanemaan tarvittuja linjauksia nopealla aikataululla huolehtien samalla laadukkaasta toiminnan jatkuvuudesta.

Selvityksen havaintojen perusteella eri toimialat pystyivät reagoimaan varsin hyvin koronaepidemian edellyttämiin palveluiden uudelleenjärjestelyihin sekä kehittämään samalla myös uudenlaisia palvelukonsepteja ja palveluita omille asiakasryhmilleen.

Lisätietoa: koonti koronakriisin hoidosta kaupungin eri toimialojen näkökulmasta

Asukkaiden näkemyksiä tilanteen hoidosta selvitettiin erikseen Helsinki-barometrin avulla

Kaupunki selvitti myös erikseen KPMG:n selvityksen lisäksi asukkaiden näkemyksiä siitä, miten hyvin kaupunki onnistui vastaamaan koronakriisin ensimmäisen aallon hoitoon.

Helsinki-barometri on viime syksynä käynnistetty, kahdesti vuodessa uusittava kysely, johon kootaan vastaukset sekä puhelinhaastatteluilla että avoimella verkkokyselyllä.

Kyselyn vastauksia hyödynnetään kaupungin strategian toteutumisen seurannassa ja kaupungin kehittämisessä.

Lisätietoa: Helsinki-barometrin koronakriisin hoitoa koskevan osuuden yhteenveto

Taustatietoa selvityksestä

Selvityksen toteutti KPMG Oy, joka tekee muun muassa liikkeenjohdon konsultointia. Tavoitteena oli tuottaa nopeasti hyödynnettävää tietoa kaupungin kriisiorganisaation toiminnasta ja toimenpiteistä koronakriisin ensimmäisen aallon hoidossa. Selvityksessä tarkasteltiin ajanjaksoa 1.3.–15.5.2020.

Painopistealueina olivat kriisijohtamismallin toimivuus ja yleinen organisoituminen, kriisinhoidon edellyttämän tilannekuvan luominen, kaupungin kriisiorganisaation päätöksentekokyvykkyys ja päätöksentekoprosessien sujuvuus sekä viestintä.

Selvityksen yhteydessä kuultiin Helsingin kaupungin koronakoordinaatioryhmän jäseniä sekä kaupungin pääluottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Lisäksi selvityksen tekijöillä oli käytössään runsas dokumenttiaineisto, joka koostui koordinaatioryhmän kokousmateriaaleista ja päätösasiakirjoista. Tekijöillä oli myös pääsy Helsingin kaupungin tuottamaan tilannekuva-aineistoon. Erillisenä dokumenttiaineistona tekijöille toimitettiin Helsingin kaupunkikonsernin valmiusohje sekä Helsingin kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden tuottamaa ja analysoimaa aineistoa viestintään ja mediaseurantaan liittyen.

Tämä tiedote julkaistaan mahdollisimman pian Hel.fi-sivustolla käännösversiona ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.