Selvitys: Ihmiskaupan uhrien tie hyväksikäytöstä reiluun työelämään on pitkä

Selvityksen mukaan useat rakenteelliset haasteet vaikeuttavat ihmiskaupan uhrien työllistymisen tukemista. Työvoiman hyväksikäytön uhreilla on harvoin mahdollisuus osallistua kotoutumispalveluihin, koska useimmat heistä ovat olleet pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa koko kotoutumisaikansa. Lisäksi työllisyystoimijoilla ei ole riittävästi aikaa huomioida ihmiskaupan uhrien tilannetta.

– Ihmiskauppa on uusi teema monille työllisyystoimijoille. Uhrien palvelutarpeisiin vastaamiseksi ja uudelleen uhriksi joutumisen ehkäisemiseksi työllisyystoimijat eri puolilla maata tarvitsevat selkeitä toimintaohjeita uhrien tunnistamiseen ja tukemiseen, projektipäällikkö Veikko Mäkelä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä kertoo.

Uhrit tarvitsevat lisää joustavia väyliä työelämään

Suomessa tunnistetaan vuosittain satoja laillisesti maassa olevia ulkomaalaistaustaisia ihmiskaupan uhreja ja henkilöitä, joita on hyväksikäytetty työelämässä, tai jotka ovat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä tai olleet esimerkiksi pakkoavioliitossa. Uhrien taustat vaihtelevat suuresti. Myös heidän kokemansa hyväksikäytön seuraukset ovat moninaisia, ja ne voivat vaikuttaa henkilön toiminta- ja työkykyyn eri tavoin. Tämän vuoksi uhrit tarvitsevat yksilöllistä tukea.

– Työperäistä hyväksikäyttöä kokeneilla uhreilla voi olla täysin vääristynyt kuva työelämästä ja työntekijän oikeuksista Suomessa, sillä he ovat saaneet väärää tietoa hyväksikäyttöön syyllistyneeltä työnantajaltaan. Tämä vaikuttaa suoraan heidän työelämätaitoihinsa ja kykyynsä työllistyä reiluille työmarkkinoille, HEUNIn tutkija Anna-Greta Pekkarinen toteaa.

Selvityksen tulosten pohjalta ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhrien kohdalla työllisyys- ja kotoutumispalveluihin tarvitaan lisää joustoa. Hyväksikäyttöä kohdanneiden henkilöiden tulisi päästä entistä helpommin sekä kotouttavien että kuntouttavien palveluiden piiriin. Näitä palveluita tulisi myös voida yhdistää nykyistä helpommin.

Työelämäpalveluissa ja kunnissa tarve lisäkoulutukselle

Ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhrien yksilöllisten palveluiden toteutumisen varmistamiseksi selvityksessä suositellaan tiedon lisäämistä työllisyystoimijoille ihmiskaupan, trauman ja hyväksikäytön seurauksista ja vaikutuksista uhrien toiminta- ja työkykyyn. Koulutuksissa on myös syytä keskittyä siihen, miten olemassa olevia palveluita voidaan joustavasti käyttää ihmiskaupan uhrien tilanteen ja työllistymisen edellytysten parantamiseen. Lisäksi tulee lisätä eri toimijoiden välistä tiivistä verkostoyhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

Selvitys julkaistaan webinaarissa tiistaina 12.10.2021 klo 09:00–11:00. Webinaarissa esitellään selvitys, ja asiantuntijapaneeli keskustelee esiin nousseista teemoista. Selvitys on osa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toteuttamaa ”Ihmiskaupan uhrien työelämätaitojen ja -valmiuksien kehittäminen” (IKUT)-hanketta. Hanke saa rahoituksen Euroopan sosiaalirahastosta. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on osa Maahanmuuttovirastoa.

Julkaisu: Hyväksikäytöstä reiluun työelämään. Selvitys ulkomaalaistaustaisten ihmiskaupan uhrien työllisyyspalveluiden järjestämisestä Suomessa. Anniina Jokinen, Anna-Greta Pekkarinen, Veikko Mäkelä, Saija Korkeakangas, Natalia Ollus ja Roosa Näsi. HEUNIn tutkimusraportteja 96. Helsinki: HEUNI. 2021. Osoitteessa www.heuni.fi.