Selvitys: Kunnissa on halua kehittää varautumista ilmastonmuutokseen
Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamassa ”Ilmastonmuutokseen varautuminen kunnissa” -hankkeessa selvitettiin, mitä konkreettisia toimenpiteitä suomalaiset kunnat ovat tehneet tai suunnitelleet ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Lisäksi selvityksen kohteena olivat kuntien varautumistyön kehittämisen tukitarpeet.
Selvityksestä käy ilmi, että kunnat pitävät ilmastonmuutokseen varautumista hyvin tärkeänä turvallisuustekijänä. Noin 90% kyselyyn vastanneista piti ilmastoriskeihin varautumista joko ”tärkeänä” tai ”erittäin tärkeänä” kunnan huoltovarmuuden ylläpitämisessä ja lähes yhtä moni (86%) asukkaiden turvallisuuden ja terveyden edistämisessä. Taloudellisen riskienhallinnan kehittämistä varautumistyön motivoijana piti vähintään tärkeänä 71% vastanneista.
- Asian tiedostamisesta huolimatta ilmastoriskien kytkeminen kuntien yleiseen varautumistyöhön ja riskienhallintaan käytännössä on kyselyn perusteella monissa kunnissa kuitenkin vielä puutteellista, toteaa kyselyn toteuttanut asiantuntija Mika Määttä.
Ilmastoriskien tunnistamisesta kohti varautumistyön kehittämistä
Selvityksen perusteella kunnissa tunnistetut ilmastoriskit liittyvät useimmin rankkasateisiin, voimakkaisiin myrskyihin sekä pitkittyneisiin helle- ja kuivuusjaksoihin. Määtän mukaan kuntien kiinnostus ilmastoriskeihin varautumiseen on selvästi heräämässä.
- Kyselyvastauksissa tämä näkyi niin, että vastaajat pitivät tärkeinä hyvin monia erilaisia varautumistoimenpiteitä, vaikka niitä ei vielä omassa kunnassa olisi ehdittykään tehdä tai suunnitella.
Ilmastonmuutokseen varautuminen on edennyt kunnissa käytännön tasolla eniten maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin kehittämisessä. Yleisimpiä käytännön toimenpiteitä ovat esimerkiksi tulva-alueiden kartoittaminen, hulevesijärjestelmien kehittäminen sekä vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa varautuminen näkyy etenkin hoitotilojen viilennysratkaisujen kehittämisenä pitkien hellekausien varalta.
Yhteistyöllä helpotusta resurssivajeeseen
Selvityksen tulokset osoittavat, että tiukka taloustilanne vaikeuttaa kuntien tarttumista varautumistyön kehittämiseen. Haasteita aiheuttaa myös se, että aiheeseen liittyvien kustannusten ja hyötyjen arviointi on usein vaikeaa.
- Ilmastoriskeihin varautuminen ei yleensä ole ilmaista, mutta toisaalta myös varautumattomuus voi tulla tietyissä tilanteissa huomattavan kalliiksi, sanoo Määttä.
Yhtenä lääkkeenä resurssipulaan hän kannustaa kuntia edistämään verkostomaista yhteistyötä paikallisten, alueellisten ja kansallisten toimijoiden kanssa. Myös kuntien välisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää.
- Varsinkin pienten kuntien kannattaa kehittää varautumista mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä.
Selvityksen perusteella kunnat tarvitsevat ilmastoriskeihin varautumisen kehittämiseen myös tiedollista tukea. Kuntaliitossa on parhaillaan valmisteilla aiheeseen liittyvä opas. Myöhemmin syksyllä valmistuvassa oppaassa tuodaan esille kuntien kohtaamia ilmastoriskejä, sekä niihin varautumiseen liittyviä mahdollisia toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä.
Kyselyaineisto kerättiin kesä-elokuun välisenä aikana. Kyselyn kohderyhminä olivat kuntien tekninen toimiala, ympäristönsuojelun toimiala, ympäristöterveyden toimiala sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala. Lisäksi kuntien konsernihallinnon sekä sivistys- ja opetustoimen viranhaltijoiden näkemyksiä selvitetään vielä syksyn aikana puhelinhaastattelujen avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 65 kuntaa sekä 18 kuntayhtymää tai kuntien muodostamaa yhteistoiminta-aluetta.
Kyselyyn saatiin suhteellisesti eniten vastauksia suurista yli 50 000 asukkaan kaupungeista (vastausprosentti 52,4). Alle 10 000 asukkaan kuntien vastausaktiivisuus jäi selvästi matalammaksi (vastausprosentti 11,7). Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu 2,57 miljoonaa asukasta (46,8% Suomen koko väestöstä).
Lisätietoja:
Mika Määttä, asiantuntija, p. 050 597 5254
Paavo Taipale, yhdyskuntatekniikan päällikkö, p. 050 380 8368
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiTietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Ramförhandlingarna hörsammade kommunerna delvis – normerna måste luckras upp snabbt16.4.2024 18:38:49 EEST | Tiedote
Kommunförbundet och kommunerna är lättade över att regeringen vid ramförhandlingarna lovade kompensera åtminstone en del av den statsandelsnedskärning som staten stått i beråd att genomföra till följd av slutnotan för social- och hälsovårdsreformen. Om nedskärningen hade genomförts fullt ut, hade det inneburit att kommunernas statsandelar minskat permanent med 400 miljoner euro. En förbättring av kommunalskattens effektivitet ger på lång sikt också större spelrum i kommunernas ekonomi.
Kehysriihi vastasi kuntien huoliin osittain – normien keventämisessä edettävä ripeästi16.4.2024 16:52:45 EEST | Tiedote
Kuntaliitto ja kunnat ovat helpottuneita, että hallitus lupasi kehysriihessä kompensoida edes osan sote-uudistuksen loppulaskuun liittyvästä valtionrahoituksen leikkauksesta. Jos leikkaus olisi toteutunut täysimääräisesti, se olisi merkinnyt 400 miljoonan euron pysyvää vähenemistä kuntien valtionosuuksiin. Myös kunnallisverotuksen efektiivisyyden parannus tuo pitkällä aikavälillä kuntien taloudenhoitoon lisää liikkumavaraa.
Finalen i FM i kommunal kommunikation: känslor, ankor och lättläst språk16.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
I FM i kommunal kommunikation har sex finalister utsetts. Tävlingen är indelad i två kategorier: kommunikationskampanjer och kommunikationsåtgärder. I båda kategorierna valdes tre tävlingsbidrag ut till finalen.
Kuntaviestinnän SM-kilpailun finaalissa tunteita, ankkoja ja selkokieltä16.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Kuntaviestinnän SM-kilpailun kuusi finaalityötä on valittu. Kilpailussa on kaksi sarjaa: viestintäkampanja ja viestintäteko. Kummastakin kategoriasta finaaliin etenee kolme kilpailutyötä.
Kommunförbundets budskap till ramförhandlingarna: Vårdreformens överraskande slutfaktura måste kompenseras så att välfärden och livskraften kan tryggas11.4.2024 15:50:58 EEST | Tiedote
Vid ramförhandlingarna måste lösningar hittas så att det inte blir kommunerna som får stå för den överraskande tilläggsfakturan på över 400 miljoner euro för vårdreformen, kräver Kommunförbundets styrelses arbetsutskott.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme