Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Selvitys: Kunnissa on halua kehittää varautumista ilmastonmuutokseen

Jaa
Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset kunnat pitävät ilmastonmuutokseen varautumista tärkeänä kehittämisteemana. Vaikka systemaattista varautumistyötä tekevien kuntien määrä on toistaiseksi vielä melko pieni, tiedostetaan aihepiirin merkitys jo varsin laajasti kuntakentällä.

Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamassa ”Ilmastonmuutokseen varautuminen kunnissa” -hankkeessa selvitettiin, mitä konkreettisia toimenpiteitä suomalaiset kunnat ovat tehneet tai suunnitelleet ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Lisäksi selvityksen kohteena olivat kuntien varautumistyön kehittämisen tukitarpeet.

Selvityksestä käy ilmi, että kunnat pitävät ilmastonmuutokseen varautumista hyvin tärkeänä turvallisuustekijänä. Noin 90% kyselyyn vastanneista piti ilmastoriskeihin varautumista joko ”tärkeänä” tai ”erittäin tärkeänä” kunnan huoltovarmuuden ylläpitämisessä ja lähes yhtä moni (86%) asukkaiden turvallisuuden ja terveyden edistämisessä. Taloudellisen riskienhallinnan kehittämistä varautumistyön motivoijana piti vähintään tärkeänä 71% vastanneista.

- Asian tiedostamisesta huolimatta ilmastoriskien kytkeminen kuntien yleiseen varautumistyöhön ja riskienhallintaan käytännössä on kyselyn perusteella monissa kunnissa kuitenkin vielä puutteellista, toteaa kyselyn toteuttanut asiantuntija Mika Määttä.

Ilmastoriskien tunnistamisesta kohti varautumistyön kehittämistä

Selvityksen perusteella kunnissa tunnistetut ilmastoriskit liittyvät useimmin rankkasateisiin, voimakkaisiin myrskyihin sekä pitkittyneisiin helle- ja kuivuusjaksoihin. Määtän mukaan kuntien kiinnostus ilmastoriskeihin varautumiseen on selvästi heräämässä.

- Kyselyvastauksissa tämä näkyi niin, että vastaajat pitivät tärkeinä hyvin monia erilaisia varautumistoimenpiteitä, vaikka niitä ei vielä omassa kunnassa olisi ehdittykään tehdä tai suunnitella.

Ilmastonmuutokseen varautuminen on edennyt kunnissa käytännön tasolla eniten maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin kehittämisessä. Yleisimpiä käytännön toimenpiteitä ovat esimerkiksi tulva-alueiden kartoittaminen, hulevesijärjestelmien kehittäminen sekä vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa varautuminen näkyy etenkin hoitotilojen viilennysratkaisujen kehittämisenä pitkien hellekausien varalta.

Yhteistyöllä helpotusta resurssivajeeseen

Selvityksen tulokset osoittavat, että tiukka taloustilanne vaikeuttaa kuntien tarttumista varautumistyön kehittämiseen. Haasteita aiheuttaa myös se, että aiheeseen liittyvien kustannusten ja hyötyjen arviointi on usein vaikeaa.

- Ilmastoriskeihin varautuminen ei yleensä ole ilmaista, mutta toisaalta myös varautumattomuus voi tulla tietyissä tilanteissa huomattavan kalliiksi, sanoo Määttä.

Yhtenä lääkkeenä resurssipulaan hän kannustaa kuntia edistämään verkostomaista yhteistyötä paikallisten, alueellisten ja kansallisten toimijoiden kanssa. Myös kuntien välisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää.

- Varsinkin pienten kuntien kannattaa kehittää varautumista mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä.

Selvityksen perusteella kunnat tarvitsevat ilmastoriskeihin varautumisen kehittämiseen myös tiedollista tukea. Kuntaliitossa on parhaillaan valmisteilla aiheeseen liittyvä opas. Myöhemmin syksyllä valmistuvassa oppaassa tuodaan esille kuntien kohtaamia ilmastoriskejä, sekä niihin varautumiseen liittyviä mahdollisia toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä.

Kyselyaineisto kerättiin kesä-elokuun välisenä aikana. Kyselyn kohderyhminä olivat kuntien tekninen toimiala, ympäristönsuojelun toimiala, ympäristöterveyden toimiala sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala. Lisäksi kuntien konsernihallinnon sekä sivistys- ja opetustoimen viranhaltijoiden näkemyksiä selvitetään vielä syksyn aikana puhelinhaastattelujen avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 65 kuntaa sekä 18 kuntayhtymää tai kuntien muodostamaa yhteistoiminta-aluetta.

Kyselyyn saatiin suhteellisesti eniten vastauksia suurista yli 50 000 asukkaan kaupungeista (vastausprosentti 52,4). Alle 10 000 asukkaan kuntien vastausaktiivisuus jäi selvästi matalammaksi (vastausprosentti 11,7). Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu 2,57 miljoonaa asukasta (46,8% Suomen koko väestöstä).

Lisätietoja:

Mika Määttä, asiantuntija, p. 050 597 5254
Paavo Taipale, yhdyskuntatekniikan päällikkö, p. 050 380 8368

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye