Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Selvitys: Kunnissa on halua kehittää varautumista ilmastonmuutokseen

Jaa

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset kunnat pitävät ilmastonmuutokseen varautumista tärkeänä kehittämisteemana. Vaikka systemaattista varautumistyötä tekevien kuntien määrä on toistaiseksi vielä melko pieni, tiedostetaan aihepiirin merkitys jo varsin laajasti kuntakentällä.

Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamassa ”Ilmastonmuutokseen varautuminen kunnissa” -hankkeessa selvitettiin, mitä konkreettisia toimenpiteitä suomalaiset kunnat ovat tehneet tai suunnitelleet ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Lisäksi selvityksen kohteena olivat kuntien varautumistyön kehittämisen tukitarpeet.

Selvityksestä käy ilmi, että kunnat pitävät ilmastonmuutokseen varautumista hyvin tärkeänä turvallisuustekijänä. Noin 90% kyselyyn vastanneista piti ilmastoriskeihin varautumista joko ”tärkeänä” tai ”erittäin tärkeänä” kunnan huoltovarmuuden ylläpitämisessä ja lähes yhtä moni (86%) asukkaiden turvallisuuden ja terveyden edistämisessä. Taloudellisen riskienhallinnan kehittämistä varautumistyön motivoijana piti vähintään tärkeänä 71% vastanneista.

- Asian tiedostamisesta huolimatta ilmastoriskien kytkeminen kuntien yleiseen varautumistyöhön ja riskienhallintaan käytännössä on kyselyn perusteella monissa kunnissa kuitenkin vielä puutteellista, toteaa kyselyn toteuttanut asiantuntija Mika Määttä.

Ilmastoriskien tunnistamisesta kohti varautumistyön kehittämistä

Selvityksen perusteella kunnissa tunnistetut ilmastoriskit liittyvät useimmin rankkasateisiin, voimakkaisiin myrskyihin sekä pitkittyneisiin helle- ja kuivuusjaksoihin. Määtän mukaan kuntien kiinnostus ilmastoriskeihin varautumiseen on selvästi heräämässä.

- Kyselyvastauksissa tämä näkyi niin, että vastaajat pitivät tärkeinä hyvin monia erilaisia varautumistoimenpiteitä, vaikka niitä ei vielä omassa kunnassa olisi ehdittykään tehdä tai suunnitella.

Ilmastonmuutokseen varautuminen on edennyt kunnissa käytännön tasolla eniten maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin kehittämisessä. Yleisimpiä käytännön toimenpiteitä ovat esimerkiksi tulva-alueiden kartoittaminen, hulevesijärjestelmien kehittäminen sekä vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa varautuminen näkyy etenkin hoitotilojen viilennysratkaisujen kehittämisenä pitkien hellekausien varalta.

Yhteistyöllä helpotusta resurssivajeeseen

Selvityksen tulokset osoittavat, että tiukka taloustilanne vaikeuttaa kuntien tarttumista varautumistyön kehittämiseen. Haasteita aiheuttaa myös se, että aiheeseen liittyvien kustannusten ja hyötyjen arviointi on usein vaikeaa.

- Ilmastoriskeihin varautuminen ei yleensä ole ilmaista, mutta toisaalta myös varautumattomuus voi tulla tietyissä tilanteissa huomattavan kalliiksi, sanoo Määttä.

Yhtenä lääkkeenä resurssipulaan hän kannustaa kuntia edistämään verkostomaista yhteistyötä paikallisten, alueellisten ja kansallisten toimijoiden kanssa. Myös kuntien välisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää.

- Varsinkin pienten kuntien kannattaa kehittää varautumista mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä.

Selvityksen perusteella kunnat tarvitsevat ilmastoriskeihin varautumisen kehittämiseen myös tiedollista tukea. Kuntaliitossa on parhaillaan valmisteilla aiheeseen liittyvä opas. Myöhemmin syksyllä valmistuvassa oppaassa tuodaan esille kuntien kohtaamia ilmastoriskejä, sekä niihin varautumiseen liittyviä mahdollisia toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä.

Kyselyaineisto kerättiin kesä-elokuun välisenä aikana. Kyselyn kohderyhminä olivat kuntien tekninen toimiala, ympäristönsuojelun toimiala, ympäristöterveyden toimiala sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala. Lisäksi kuntien konsernihallinnon sekä sivistys- ja opetustoimen viranhaltijoiden näkemyksiä selvitetään vielä syksyn aikana puhelinhaastattelujen avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 65 kuntaa sekä 18 kuntayhtymää tai kuntien muodostamaa yhteistoiminta-aluetta.

Kyselyyn saatiin suhteellisesti eniten vastauksia suurista yli 50 000 asukkaan kaupungeista (vastausprosentti 52,4). Alle 10 000 asukkaan kuntien vastausaktiivisuus jäi selvästi matalammaksi (vastausprosentti 11,7). Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu 2,57 miljoonaa asukasta (46,8% Suomen koko väestöstä).

Lisätietoja:

Mika Määttä, asiantuntija, p. 050 597 5254
Paavo Taipale, yhdyskuntatekniikan päällikkö, p. 050 380 8368

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Budgetbesluten lindrar anpassningstrycket i kommunernas ekonomi – en besvikelse att nedskärningen enligt konkurrenskraftsavtalet kvarstår16.9.2020 18:54:55 EESTTiedote

Kommunförbundet är i viss mån lättat över att regeringen Marin noterade kommunernas problem och förlängde coronastödet till kommunsektorn till år 2021. Även om stödet inte helt täcker de förluster som coronakrisen ger upphov till, underlättas beredningen av nästa års budget och balanseringen av ekonomin i kommunerna av beskedet om att stödet fortsätter. Det minskar även trycket på höjningar av kommunalskatten.

Riihipäätökset keventävät kuntatalouden sopeutuspaineita - kiky-leikkauksen säilyminen pettymys16.9.2020 17:41:05 EESTTiedote

Kuntaliitto on varovaisen helpottunut, että Sanna Marinin hallitus kuuli kuntien tuskan ja jatkoi kuntakentän koronatukea myös vuodelle 2021. Vaikka tuki ei kata koronan aiheuttamia menetyksiä täysimääräisesti, tieto tuen jatkumisesta helpottaa kuntien ensi vuoden talousarvioiden laadintaa ja talouden tasapainottamista sekä vähentää paineita kunnallisverojen korotuksiin.

Lappland tar hem finska mästerskapet i kommunal marknadsföring9.9.2020 15:06:03 EESTTiedote

Tystnaden vann i marknadsföringstävling Tack vare en originell och produktiv marknadsföring av naturliga styrkor gick årets mästerskap i kommunal marknadsföring till Lappland, för den internationella turistkampanjen ”Sound of Lapland”. Idensalmi stad fick silver för en mångsidig invånarmarknadsföring, och brons gick till samkommunen Kymsote för en service- och varumärkesreform som inkluderade invånarna.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme