Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamassa ”Ilmastonmuutokseen varautuminen kunnissa” -hankkeessa selvitettiin, mitä konkreettisia toimenpiteitä suomalaiset kunnat ovat tehneet tai suunnitelleet ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Lisäksi selvityksen kohteena olivat kuntien varautumistyön kehittämisen tukitarpeet.

Selvityksestä käy ilmi, että kunnat pitävät ilmastonmuutokseen varautumista hyvin tärkeänä turvallisuustekijänä. Noin 90% kyselyyn vastanneista piti ilmastoriskeihin varautumista joko ”tärkeänä” tai ”erittäin tärkeänä” kunnan huoltovarmuuden ylläpitämisessä ja lähes yhtä moni (86%) asukkaiden turvallisuuden ja terveyden edistämisessä. Taloudellisen riskienhallinnan kehittämistä varautumistyön motivoijana piti vähintään tärkeänä 71% vastanneista.

- Asian tiedostamisesta huolimatta ilmastoriskien kytkeminen kuntien yleiseen varautumistyöhön ja riskienhallintaan käytännössä on kyselyn perusteella monissa kunnissa kuitenkin vielä puutteellista, toteaa kyselyn toteuttanut asiantuntija Mika Määttä.

Ilmastoriskien tunnistamisesta kohti varautumistyön kehittämistä

Selvityksen perusteella kunnissa tunnistetut ilmastoriskit liittyvät useimmin rankkasateisiin, voimakkaisiin myrskyihin sekä pitkittyneisiin helle- ja kuivuusjaksoihin. Määtän mukaan kuntien kiinnostus ilmastoriskeihin varautumiseen on selvästi heräämässä.

- Kyselyvastauksissa tämä näkyi niin, että vastaajat pitivät tärkeinä hyvin monia erilaisia varautumistoimenpiteitä, vaikka niitä ei vielä omassa kunnassa olisi ehdittykään tehdä tai suunnitella.

Ilmastonmuutokseen varautuminen on edennyt kunnissa käytännön tasolla eniten maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin kehittämisessä. Yleisimpiä käytännön toimenpiteitä ovat esimerkiksi tulva-alueiden kartoittaminen, hulevesijärjestelmien kehittäminen sekä vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa varautuminen näkyy etenkin hoitotilojen viilennysratkaisujen kehittämisenä pitkien hellekausien varalta.

Yhteistyöllä helpotusta resurssivajeeseen

Selvityksen tulokset osoittavat, että tiukka taloustilanne vaikeuttaa kuntien tarttumista varautumistyön kehittämiseen. Haasteita aiheuttaa myös se, että aiheeseen liittyvien kustannusten ja hyötyjen arviointi on usein vaikeaa.

- Ilmastoriskeihin varautuminen ei yleensä ole ilmaista, mutta toisaalta myös varautumattomuus voi tulla tietyissä tilanteissa huomattavan kalliiksi, sanoo Määttä.

Yhtenä lääkkeenä resurssipulaan hän kannustaa kuntia edistämään verkostomaista yhteistyötä paikallisten, alueellisten ja kansallisten toimijoiden kanssa. Myös kuntien välisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää.

- Varsinkin pienten kuntien kannattaa kehittää varautumista mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä.

Selvityksen perusteella kunnat tarvitsevat ilmastoriskeihin varautumisen kehittämiseen myös tiedollista tukea. Kuntaliitossa on parhaillaan valmisteilla aiheeseen liittyvä opas. Myöhemmin syksyllä valmistuvassa oppaassa tuodaan esille kuntien kohtaamia ilmastoriskejä, sekä niihin varautumiseen liittyviä mahdollisia toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä.

Kyselyaineisto kerättiin kesä-elokuun välisenä aikana. Kyselyn kohderyhminä olivat kuntien tekninen toimiala, ympäristönsuojelun toimiala, ympäristöterveyden toimiala sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala. Lisäksi kuntien konsernihallinnon sekä sivistys- ja opetustoimen viranhaltijoiden näkemyksiä selvitetään vielä syksyn aikana puhelinhaastattelujen avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 65 kuntaa sekä 18 kuntayhtymää tai kuntien muodostamaa yhteistoiminta-aluetta.

Kyselyyn saatiin suhteellisesti eniten vastauksia suurista yli 50 000 asukkaan kaupungeista (vastausprosentti 52,4). Alle 10 000 asukkaan kuntien vastausaktiivisuus jäi selvästi matalammaksi (vastausprosentti 11,7). Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu 2,57 miljoonaa asukasta (46,8% Suomen koko väestöstä).

Lisätietoja:

Mika Määttä, asiantuntija, p. 050 597 5254
Paavo Taipale, yhdyskuntatekniikan päällikkö, p. 050 380 8368