Selvitys: Suomeen tarvitaan kansallinen sote-vaikuttavuuskeskus
Uudessa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon selvityksessä on kartoitettu sote-palveluiden vaikuttavuustoiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita Suomessa.
Selvityksen johtopäätöksenä ehdotetaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuskeskuksen perustamista Suomeen. Vaikuttavuuskeskusta tarvitaan tukemaan tietoon perustuvaa sote-alueita palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä sekä tukemaan päätöksentekoa ja kehittämistä.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjillä ja niiden maksajilla on oikeus vaatia palveluja, joista heille on hyötyä. Vaikuttavuutta edellyttävät myös päättäjät. Vaikuttavuus on eettisesti kestävin keino kohdentaa käytössä olevat voimavarat oikein, perustelee vaikuttavuuskeskusselvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko.
Selvityksen perusteella kansallisissa rekistereissä on jo nykyisellään paljon tietoa, jonka avulla sote-palveluiden vaikutuksista saataisiin tietoa asiakkaiden terveyteen tai hyvinvointiin, mutta tietoa ei juurikaan hyödynnetä.
– Tarve kansalliselle vaikuttavuuskeskukselle on tullut esiin kiistattomasti asiantuntijaryhmien sekä sidosryhmien tapaamisissa. Asiantuntijat ja päättäjät ovat korostaneet nykyisten tietolähteiden olevan vajaakäytöllä sote-palveluiden arvioinnissa, mutta myös parhaiden käytäntöjen jakamisessa, toteaa selvitystyötä tukeneiden asiantuntijaryhmien puheenjohtaja Timo Seppälä.
Selvityksen ehdotetaan kansallisen sote-vaikuttavuuskeskuksen käynnistämistä tulevien hyvinvointialueiden yhteistyönä. Yksi hyvinvointialueista vastaisi toiminnan kansallisesta koordinaatiosta. Toiminnan painopiste olisi alueellisessa sote-palveluiden kehittämisessä.
Keskuksen toiminta edellyttää erityisesti THL:n kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta laaturekistereitä ja muita kansallisia rekistereitä voidaan hyödyntää tehokkaasti ja kansalliset kehittämislinjaukset voidaan tehdä yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Myös muita kansallisia tietovarantoja, kuten Kelan ja Tilastokeskuksen tietoja, tulee hyödyntää keskuksen toiminnassa.
– Sote-vaikuttavuuskeskuksen kytkeminen vahvasti hyvinvointialueiden toimintaan tukee sote-palveluiden tarpeista lähtevää kehittämistä. Samalla on kuitenkin tärkeää, että THL on mukana keskuksen toiminnassa, jotta vältymme päällekkäiseltä työltä, sanoo selvityshenkilönä toiminut Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki.
Selvitystyöryhmä ehdottaa, että vaikuttavuuskeskus käynnistetään keskuksen omistajien ja valtion yhteisrahoituksella. Alussa vaikuttavuuskeskuksen kustannusarvio on kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Vakiintumisvaiheen jälkeen omistajat ja keskuksen palveluiden käyttäjät rahoittaisivat toiminnan.
Itä-Suomen yliopiston dosentti ja Vaikuttavuuden talon tutkimusjohtaja, toisena selvittäjänä toiminut Tomi Mäki-Opas kuvailee, että sote-vaikuttavuuskeskuksen tärkeitä tehtäviä sote-organisaatioille tulevat olemaan vaikuttavuuden mittaamisen tuki, tiedonkeruun ja raportoinnin hyvien käytäntöjen levittäminen sekä jo olemassa olevien rekistereiden ja muiden vaikuttavuusdatojen laajemman hyödyntämisen edistäminen.
Fakta: Selvityksen taustalla laajat asiantuntija- ja sidosryhmäkuulemiset
- Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuskeskuksen selvityksen tavoitteena oli selvittää, miten ja millaisella organisaatiolla sote-palveluiden vaikuttavuus voidaan varmistaa.
- Vaikuttavuudella tarkoitetaan sote-palveluiden aikaansaamia hyötyjä potilaiden ja asiakkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, johtamisen laatua organisaatiossa sekä kansanterveyden edistymistä että sote-palveluiden tasa-arvoista saatavuutta ja kustannusten hallintaa yhteiskunnassa.
- Selvityksessä määritellään vaikuttavuustoimintaa koordinoivan, uuden kansallisen vaikuttavuuskeskuksen rooli ja toimintatavat osana suomalaista sote-palvelujärjestelmää ja kansallista asiantuntijaverkostoa.
- Viime vuodenvaihteessa käynnistyneessä selvityksessä haastateltiin 41 sote-johtajaa ja -asiantuntijaa sekä kuultiin laajaa asiantuntijaryhmää ja sidosryhmiä, kuten sote-tuottajia ja -järjestäjiä, yksityisiä toimijoita, järjestöjä, tutkimustoimijoita ja yliopistoja, ministeriöitä sekä eturyhmiä.
- Sote-vaikuttavuuskeskuksen selvityksen on rahoittanut yksityisellä lahjoituksella lääkintöneuvos Sakari Alhopuro.
Lue selvityksen loppuraportti kokonaisuudessaan täältä.
Lisätietoja:
Asiantuntijat ovat tavoitettavissa haastatteluja varten 19.8. mediatilaisuuden jälkeen kello 11–.
Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, 050 338 5500, paulus.torkki@helsinki.fi
Tomi Mäki-Opas, tutkimusjohtaja, dosentti, Vaikuttavuuden talo, Itä-Suomen yliopisto, 050 323 40 20, tomi.maki-opas@uef.fi
Timo Seppälä, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, 040 518 0328, timo.seppala@amgen.com
Paula Risikko, kansanedustaja, ohjausryhmän puheenjohtaja, 050 511 3107, paula.risikko@eduskunta.fi
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme