SAK viimeisimmässä työolobarometrissa 29 prosenttia vastasi, ettei ehdi tehdä työtään niin hyvin ja huolellisesti kun haluaisi. Jatkotutkimukseen otettiin eri aloilla työskenteleviä vastaajia, ja heidän kanssaan pureuduttiin tunteen syntymisen syihin ja siihen, mitä sille voisi tehdä.

- Useat vastaajat kertoivat, että varsinaisen työsuorituksen ympärillä on työtehtäviä, joita ei ole mahdollista tehdä työajalla. Tästä syntyy kokemus, ettei työlle ole riittävästi aikaa, sen laatu kärsii tai sitä ei arvosteta, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kertoo. 

Raportin toteuttaneen tutkija Mikko Kesän mukaan työ sisältää usein varsinaisen työn lisäksi ylimääräistä työtä, oheistyötä ja metatyötä. Ylimääräinen työ on sellaista, joka vain täytyy tehdä, eikä sitä osata aina ennakoida eikä siihen varata aikaa. Oheistyö puolestaan on yleensä työnantajan määrittelemää ja ainakin osaksi huomioimaa työtä, kuten siirtymiset ja raportointi. Metatyö on sellaista työtä, jonka työntekijä kokee tärkeäksi työn onnistumisen kannalta, mutta työantaja ei tunnista sitä työksi. Metatyötä on esimerkiksi uuden opettelu, työn suunnittelu ja harjoittelu. 

Tutkimuksen mukaan johdon koetaan ymmärtävän koko ajan vähemmän työn koko kuvaa. Heille näkyy se työ, joka voidaan määritellä ja mitata.

- Ongelma näyttäisi kasvavan työn monimutkaistuessa ja johtamisen etääntyessä. Etäältä johdettua työtä täytyy valvoa eri välinein ja menetelmin, joka lisää oheistyötä ja vähentää metatyön näkyvyyttä. Kumpikin lisää työntekijän tunnetta riittämättömyydestä ja kiireestä, Antila summaa. 

Antila korostaa, ettei kyse ole työnjohdon jatyöntekijän täydellisestä näkemyserosta. Haastateltavat näkivät tavoitteet työnantajansa kanssa samansuuntaisesti: He tavoittelivat laatua, toimivia ja tehokkaita prosesseja ja erityisesti asiakastyytyväisyyttä.

- Ongelma on, ettei työnantajan koeta ymmärtävän työn vaatimuksia. Työ vaatii valmistelua ja uuden opettelua, mutta samaan aikaan säästöpaineet ja kiristyvä kilpailu ovat vaatineet tehostamaan ja mitoittamaan työtä tiukemmin. Syntyy tunne, että kun ei ehdi pohjustamaan työtä tai suorittamaan tehtäviä kunnolla, ei pysty tekemään sellaista laatua kuin itse kokisi riittäväksi tai oikeaksi. 

Haastatteluihin otettiin eri alojen työntekijöitä, mutta työolobarometrissa kokemus korostuu erityisesti naisten keskuudessa yksityisellä palvelualalla ja julkisella sektorilla. SAK toteuttaa heihin kohdistuvan jatkotutkimuksen syksyllä.  

Kokemus siitä, ettei voi tehdä työtään niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisi, on merkittävä myös työnantajan ja yhteiskunnan näkökulmasta. SAK:n työolobarometrin mukaan näin tuntevat ovat sairastaneet keskimääräistä enemmän ja myös olleet keskimääräistä useammin sairaana töissä. Asialla on todennäköisesti myös merkittäviä vaikutuksia työn tuottavuudelle ja työurien pitenemistavoitteelle.  

SAK painottaa, että työpaikkakohtaisen kehittämistoiminnan painopiste on muutettava asiantuntijatyönä tehtävästä kehittämisestä enemmän osallistavaan ja henkilöstöstä lähtevään kehittämiseen. 

- Kehittämisen painopiste pitäisi kohdentaa varsinaisen työn ja metatyön kehittämiseen siten, että työntekijät aidosti kokevat voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Myös kaiken oheistyön hyödyllisyys täytyisi kyetä arvioimaan kriittisesti esimerkiksi tuottavuuden ja työn vaikuttavuuden kannalta. Turhista töistä on uskallettava luopua ilman johdon arvovaltatappioita. 

Lainauksia haastatteluista. Voit lukea koko raportin tästä.

Asioista päättävillä on liian pitkä matka kenttään ja sen tarpeisiin. He ovat vieraantuneet työntekijän ja asiakkaan arjesta. Kehittämisessä on varmasti vilpitön ajatus, mutta tietojärjestelmät eivät kohtaa tarpeita, mitä kentällä on. Haluan uskoa, että ajatus on ollut kaikilla hyvä, mutta toteutus ja tilannekuva huono. 

Sovellusasiantuntija Kirsi 

Soittamiseen liittyvää suorituskykyä pitää myös ylläpitää koko ajan. Tämän soittajat tiedostavat, mutta muut välttämättä eivät. Hallinnossa ei ymmärretä, että ammattimuusikon tekeminen on verrattavissa huippu-urheiluun. Ei anneta mahdollisuutta harjoitteluun, jota varsinainen työsuoritus vaatii. 

Ammattimuusikko Pekka 

On tullut tehostamistarpeita ja tehdään vähemmällä väellä töitä. Sairaanhoitajatyössä on kehitetty kaikenlaisia lisätöitä, jotka eivät sinällään ole turhia. Näiden osalta ei vain ole huomioitu, että ne vievät myös aikaa. Sairaalassa luvattiin perehdytystä, mutta käytännössä kaikki tämä täytyi tehdä omalla ajalla. Lentoemännän työssä lentoajat lyhenevät hyvillä tuuliolosuhteilla. Tällöin tulee kiire, koska työt on arvioitu normaalin lentoajan suhteen. 

Lentoemäntä ja sairaanhoitaja Susanna 

Yritin työssä ollessani neljä vuotta ymmärtää, mikä on ”riittävän hyvä”, kuten yrityksessä asia ilmaistiin. En tullut tässä kuitenkaan riittävän hyväksi. Se, etten saanut tehdä töitäni hyvin, oli minulle tosi kuluttavaa. Kun itse tiesin, ettei jälki ollut priimaa, hävetti joutua sanomaan asiakkaalle, että työ on valmis ja sitten jännittää, huomaakohan hän sen. Aikaisemmin olen ollut myös siivoamassa ja siellä perehdytyksessä jo sanottiin, että ei tehdä tätä ja tätä ja tätä, koska aika ei riitä. 

Remonttihenkilö Mira 

Jouduin työssäni jakamaan automaattisesti esilajiteltua postia. Tämä on tuottanut isoimpia ongelmia, aiheuttanut lisätyötä jakelussa ja johtanut kokemukseen, etten ehdi tehdä töitäni niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisin. Postia täytyi yhdistellä ulko-olosuhteissa ja selvitellä sitä aina uudelleen. Kone ei tunnistanut kaikkia tilanteita, kuten muuttaneita. Koneen tekemä työ ajatellaan olevan oikein eikä koneen virheitä korjaavalle ihmistyölle ole annettu riittävästi aikaa. 

Postityöntekijän Juha