Suomalaisista lähes puolet (46 %) sanoo, että ei ole ollut tietoinen netinkäytön ympäristövaikutuksista, selvisi Valokuitusen YouGovilla teettämästä tutkimuksesta vuonna 2022. Nyt valokuitutoimialalla on tehty ensimmäinen selvitys, jossa on laskettu valokuituverkon koko elinkaaren aikaiset päästöt. Verkon elinkaareksi lasketaan vähintään viisikymmentä vuotta. Green Carbonin tekemien laskelmien mukaan valokuituverkon hiilijalanjälki viidenkymmenen vuoden aikana on yhtä kotitaloutta kohden vain 273,90 kiloa CO2e. Luku vastaa 1 740 kilometrin ajoa bensa- tai diesel-henkilöautolla. Matka vastaa suurin piirtein ajoa Helsingistä Kemijärvelle ja takaisin.

- Selvitys todisti, että valokuitu on ympäristöystävällisin kotien tiedonsiirtotapa. Se, minkä tiedonsiirron tavan valitsemme, on aiheuttamiemme päästöjen osalta aivan ratkaisevaa. Tähän pitäisi yhteiskunnassamme ja ihan meidän jokaisen herätä, Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto toteaa.

Valokuituverkon vuosittaiset päästöt kotitaloutta kohden ovat 5,48 kg CO2e. Keskivertosuomalainen aiheuttaa vuodessa päästöjä 10 300 kg CO2e. Pyöristettynä valokuituverkon osuus keskivertosuomalaisen vuosittaisista päästöistä on noin 0,05 prosenttia. Valokuituverkon koko elinkaaren aikaiset päästöt kotitaloutta kohden jäävät hieman matalimmiksi kuin puukerrostalon elinkaariset päästöt yhtä neliömetriä kohden.

- Valokuitu on paitsi paras saatavilla oleva kiinteä yhteys, mutta se on kiistatta ylivoimainen valinta myös ympäristön kannalta. Muut teknologiat voivat lohkaista merkittävästi isomman osuuden vuosittaisista päästöistämme, Kaunisto toteaa.

Kaapelin kaivaminen vasta kolmanneksi suurin päästöjen aiheuttaja

Toisin kuin yleisesti kuvitellaan, valokuituverkon rakentamisessa suurimmat päästöt eivät synny kaapelien kaivamisesta. Valokuituverkon kolme suurinta päästölähdettä ovat kuitupäätelaitteen sähkönkulutus (36 %), laitetilojen energiankulutus (22 %) ja vasta kolmanneksi (17 %) kaapelin kaivuutyöt.

Valokuitunen huomioi ympäristöasiat yhdessä verkon rakentamisen pääurakoitsija Eltelin kanssa. Koska Valokuitunen rakentaa verkkoja valtakunnallisesti isolla volyymillä, monet pienemmätkin asiat vaikuttavat kokonaisuuteen.

- Materiaalihankintojen ekologisuus ja rakentamistapojen kehittäminen ympäristöystävällisempään suuntaan ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Esimerkiksi pyrimme välttämään kaivuutöitä asvalttialueilla, koska asvaltin rikkominen ja uudelleen asfaltoiminen synnyttävät enemmän päästöjä. Kuidun reitit asukkaiden pihoilla suunnitellaan mahdollisimman lyhyiksi ja samoin myös autojen ja työkoneiden reitit pohditaan tarkoin. Myös työmaakoneiden tyhjäkäynti on kielletty, Kaunisto sanoo.

Harva suomalainen toistaiseksi pohtinut nettiliittymänsä vaihtamista ympäristösyistä

Valokuitusen tutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia suomalaisista kertoo, että ei ole ajatellut nettiliittymän vaihtamista ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon, vain joka kymmenes suomalainen sanoo tehneensä niin.

- Selkeästi tarvitsemme enemmän tietoa näistä asioista. Hiilidioksidipäästöjen hillitsemisessä meillä kaikilla on oma osuus tehtävänämme. Toivomme, että myös muiden tiedonsiirtoteknologioiden aiheuttamasta hiilijalanjäljestä tehtäisiin yhtä kattava selvitys kuin mitä nyt on tehty valokuituverkkojen osalta, Kaunisto kertoo.

Lisätietoa tutkimuksista:

Valokuituverkon elinkaaripäästöt, päästöraportti 2021

- Finnet-liitto ry, Valokuitunen Oy ja Valoo teettivät hiilijalanjälkilaskelman Green Carbon -tutkimusyhtiöllä talvella 2022-2023. Green Carbon laski päästöt GHG Protocol Product Life Cycle Accounting and Reporting -standardin mukaisesti. GHG-protokolla on kansainvälisesti laajimmin käytetty viitekehys hiilijalanjäljen laskemiseen. Laskenta voidaan tehdä yritystasolla, yksittäisille tuotteille tai palveluille. GHG-protokollaa suositellaan sen kriteerien laajuuden ja kansainvälisen tunnustuksen vuoksi. Laskennan tulokset ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), joka huomioi eri kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset.

 - Valokuituverkon hiilijalanjälkilaskenta valmistui vuonna 2023. Laskenta on suoritettu vuoden 2021 tietojen pohjalta laskettujen keskiarvojen perusteella.

- Laskennassa huomioitu valokuituverkko koostuu runkoverkosta, paikallis- ja alueverkosta sekä liityntäverkosta, mukaan lukien tilaajayhteydet. Laskennassa yksi yksikkö on yhden kotitalouden osuus valokuituverkosta ja yhden teratavun osuus valokuituverkossa siirretystä datamäärästä. Laskennan yksikkö sisältää kaapelit, laitetilat sekä verkkolaitteet. Laskennassa valokuituverkon elinkaaren pituutena on käytetty 50 vuotta, vaikka todellinen elinkaaren pituus saattaa olla pidempi. 

- Loppukäyttäjän käyttämiä päätelaitteita (älypuhelin, tietokone, televisio yms.) ei ole huomioitu laskennassa.

Suomalaisten netinkäyttö -tutkimus

- Valokuitusen teettämän suomalaisten netinkäytön tutkimuksen toteutti YouGov Finland 21.10–24.10.2022. Tutkimukseen osallistui 1 003 vastaajaa. Tutkimuksen otos vastaa täysi-ikäisiä suomalaisia ja vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ±3 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla).